Jotta tätä osavastuuta voitaisiin toteuttaa, Euroopan parlamentti on laatinut uuden direktiivin 'asianmukaisesta huolellisuudesta'. Yritysten on vähintään pyrittävä rajoittamaan tai pysäyttämään ihmisoikeuksien ja ympäristön vahingolliset vaikutukset. Ihmisoikeuksien osalta kyse on muun muassa orjuudesta, lapsityövoimasta ja työperäisestä hyväksikäytöstä. Ympäristön osalta otetaan huomioon muun muassa saastuminen, lajikadon estäminen sekä luonnonperinnön säilyttäminen.
Uudet säännökset koskevat yrityksiä ja emoyhtiöitä EU:n sisällä ja ulkopuolella, joilla on yli tuhat työntekijää ja maailmanlaajuinen liikevaihto yli 450 miljoonaa euroa. Yritysten on kehitettävä huolellisempaa politiikkaa ja tehtävä asianmukaisia investointeja.
Lisäksi yritysten on laadittava siirtymäsuunnitelma liiketoimintamallinsa mukauttamiseksi Pariisin ilmastosopimukseen, jossa todetaan, että Maan lämpeneminen saa olla enintään kaksi astetta. Lähtökohtana pidetään noin 1,5 asteen lämpenemistä.
Sääntöjä rikkovat yritykset voivat kohdata rangaistuksia, kuten julkista häpeää ('naming and shaming') ja enintään viiden prosentin sakkoja maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Euroopan komissio perustaa EU:n valvontaviranomaisten verkoston, joka muun muassa tukee yhteistyötä.
Hollantilainen europarlamentaarikko Lara Wolters (PvdA) oli ehdotuksen yhtenä laatijana. Uusi laki on vaikeasti saavutettu kompromissi ja vuosien vaikeiden neuvottelujen tulos, Wolters kertoo. Hän on ylpeä hyväksytyistä ohjeista, jotka hänen mukaansa ovat 'virstanpylväs vastuulliselle yritystoiminnalle ja merkittävä askel oikeaan suuntaan ihmisten ja planeetan hyväksikäytön lopettamiseksi villien yritysten toimesta'.