Pääsökielto koskee kaikkia paikkoja Brysselissä ja Strasbourgissa, joissa tärkeimmät keskustelut käydään, sekä Luxemburgin sihteeristöä.
Parlamentin mukaan toimenpide on vastaus Iranin viranomaisten julmalle toiminnalle mielenosoittajia kohtaan. Puheenjohtaja Roberta Metsola on korostanut, että Euroopan parlamentti ilmaisee solidaarisuutensa iranilaisille.
Pääsökieltoon liittyen keskustellaan myös mahdollisista uusista EU-sanktioista Iraniin. Euroopan unionin sisällä pohditaan lisätoimia. Mainitaan, että sanktioita voidaan laajentaa henkilöihin, jotka ovat osallisina sortotoimiin, väkivaltaan ja teloituksiin.
Euroopan komissio on myös julkisesti reagoinut tilanteeseen. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, että Euroopan unioni seuraa tarkasti Iranin kehitystä samalla kun sortotoimet lisääntyvät ja mielenosoittajien uhrien määrä kasvaa.
Komission mukaan EU on iranilaisten puolella heidän vapauden ja perusoikeuksien tavoitteissa. Tuki demokratiolle ja ihmisoikeuksille määritellään osaksi Euroopan unionin sitoutumista.
Parlamentti hyväksyi keskiviikkona vuosikertomuksen maailman demokratian ja ihmisoikeuksien tilanteesta. Maailmanlaajuinen tilanne heikkenee geopoliittisten jännitteiden lisääntyessä ja uusien haasteiden kohdatessa monenvälisen järjestelmän. Europarlamentaarikot painottavat, että EU:n ihmisoikeus- ja demokratiaohjelma on päivitettävä vastaamaan uutta tilannetta.
Hollantilainen europarlamentaarikko Catarina Vieira (Vihreät-Vasemmistoliitto-PvdA), tämän asiakirjan vararaportoija, toteaa, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia heikennetään maailmanlaajuisesti muun muassa Iranissa, Myanmarissa, Sudanissa ja Yhdysvalloissa. ’Mutta emme ole voimattomia: voimme asettaa syylliset sanktioiden kohteeksi, pitää hallituksia ja yrityksiä vastuullisina väärinkäytöksistä. Voimme ja meidän tulee myös käyttää kauppapolitiikkaamme ihmisoikeuksien hyväksi.’ Hän kehottaa olemaan vain sivustakatsoja.
Euroopan parlamentti toteaa, että hyökkäykset demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan lisääntyvät maailmalla. EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen on siksi sisällytettävä rakenteellisesti enemmän varoja demokratialle ja ihmisoikeuksille. Lisäksi EU:n digilainsäädännön – kuten digitaalisten palveluiden laki (DSA), digitaalisten markkinoiden laki (DMA) ja tekoälyasetus – on tuettava demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamista.
Erityisesti valeuutiset ja deepfake-videot muodostavat suuren uhan demokratialle. Euroopan parlamentaarikot kehottavat EU:ta puolustamaan sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja monenkeskisyyttä. Myös EU:n työkalut on tarkistettava ja niille on varmistettava asianmukainen rahoitus.