Perjantaina julkaistussa tilintarkastustuomioistuimen raportissa todetaan, että tuki ei ollut riittävän kohdennettua eniten kärsineille aloille ja viljelijöille, ja samalla havaittiin, että valtiontukien korottaminen uhkasi joissakin tapauksissa aiheuttaa markkinoiden vääristymiä.
Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin katsoo, että EU reagoi nopeasti ja tehokkaasti pandemian puhkeamishetkellä, kun kansainväliset elintarvikekuljetukset pysähtyivät uudelleen käyttöön otettujen tullivalvontojen takia. Myös Bryssel reagoi nopeasti, kun sadonkorjuu jäi tekemättä työvoimapulan vuoksi, erityisesti ulkomaisten sesonkityöntekijöiden puutteessa.
Euroopan parlamentin taloustutkijat toteavat, että koronapandemia vaikutti koko eurooppalaiseen elintarvikeketjuun, kirjaimellisesti viljelijästä lautaseen. Tänä aikana EU myönsi maatalousrahastosta yli 700 miljoonaa euroa. Kaksi kolmasosaa tästä summasta kohdistui viiteen maahan: Puolaan, Romaniaan, Kreikkaan, Espanjaan ja Ranskaan. Nämä maat lisäsivät tukia myös omista varoistaan.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan eri EU-maissa jotkut viljelijät saivat pandemian aikana kohtuuttoman suuren tuen. Näissä maissa viljelijöitä tuettiin riippumatta siitä, olivatko he kärsineet todellisia tappioita, tilintarkastustuomioistuin toteaa.
Esimerkiksi eteläisen Espanjan Andalusiassa viinirypäleiden viljelijät saivat korvauksen, joka oli kolminkertainen heidän todellisiin menetyksiinsä nähden. Lisäksi valtiontukien taso eri EU-maissa oli hyvin kirjava, mikä saattoi johtaa epäreiluun kilpailuun.
Vaikka tarkastajat tunnustavat EU:n “nopean” reagoinnin pandemiaan, he suosittelevat myös, että Euroopan komissio laatii selkeät säännöt, joilla yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteet voidaan paremmin sovittaa tuleviin kriiseihin. ”Valitettavasti tämä ei ollut yksittäistapaus: Venäjän sota Ukrainassa on myös ollut suuri haaste ruokaturvallisuudellemme,” sanoo Joëlle Elvinger, ERK:n jäsen, joka johti koronavirustarkastusta.