Euroopan maatalousjärjestöt Copa ja Cogeca katsovat, että Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ei ota riittävästi huomioon eurooppalaista maataloutta ja elintarviketuotantoa.
Viime viikolla Brysselissä ENVI-valiokunta päätti, että EU:n ilmastopolitiikassa ilman ja maaperän saastumista on vähennettävä kymmenen vuoden aikana paljon nykyistä enemmän: ei noin 50–55 prosenttia, vaan 60 prosenttia. Odotettavissa on, että EU-komissaari Frans Timmermans tekee tästä virallisen ilmoituksen tällä viikolla.
Ympäristövaliokunnan viime viikon äänestyksen jälkeen Copa ja Cogeca korostavat yhteisessä lausunnossaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tärkeyttä siten, ettei se vaaranna elintarviketuotantoa.
Maatalous- ja metsäomistajajärjestöt katsovat, että vaikka ENVI-valiokunta onkin tehnyt joitakin parannuksia, ilmastopolitiikka ei vieläkään riittävästi huomioi maatalouden roolia eikä sen vaikutuksia eurooppalaisilla maaseutualueilla.
Copa-Cogeca osoittavat myös huomiota poliittisten ryhmien erimielisyyksiin ympäristövaliokunnassa, jotka todennäköisesti pätevät myös koko Euroopan parlamentissa. Viime kuukausina on eurooppalaisella poliittisella areenalla käynyt selväksi, että suurin osa päätöksistä liittyen vihreään sopimukseen, ilmastopolitiikkaan, monimuotoisuuteen ja elintarviketurvallisuuteen valmistellaan nyt ympäristövaliokunnassa eikä enää maatalousvaliokunta AGRI:ssa.
Maatalousjärjestöt katsovat, että elintarviketuotannon ja ruokaturvan strategista merkitystä tulee korostaa entistä tarkemmin, etenkin jos ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen voivat muodostaa uhkan. Eurooppalaiset maatalousyhteisöt haluaisivat nähdä avainroolinsa tunnustettavan paremmin.
Tässä yhteydessä Copa ja Cogeccan pääsihteeri Pekka Pesonen korosti: "Vuodesta 1990 alkaen maataloussektori on saavuttanut merkittävän kasvihuonekaasupäästöjen nettomäärän vähenemisen, jopa 20 prosentin laskun. Eurooppalainen maatalousyhteisö on pyrkinyt sopeutumaan jatkuvasti muuttuvaan ilmastoon samanaikaisesti turvaten ruokaturvan ja ekosysteemipalvelut, mikä vaatii kestävää rahoitusta ja jatkuvaa tuotantomenetelmien uudistamista."
Tällä viittauksella hän tarkoitti edelleen olemassa olevaa kritiikkiä monivuotisen EU:n maatalousbudjetin tason suhteen tulevina vuosina. Ensi viikolla Brysselissä päätetään, hyväksyykö Euroopan parlamentti monivuotisen rahoituskehyksen sellaisena kuin se sovittiin heinäkuun EU-huippukokouksessa hallitusten johtajien ja Euroopan komission välillä. Euroopan parlamentti katsoo, että budjettiin on leikattu liikaa ja vaatii siihen 110 miljardia euroa lisää tulevaisuuteen suuntautuvaa innovaatiota varten.
Lisäksi Euroopan parlamentti on erittäin tyytymätön siihen, etteivät EU:n valtionpäämiehet ole vieläkään sitoutuneet siihen, että Euroopan unioni saisi kerätä omia veroja uusien tulojen hankkimiseksi. Taloudellisen koronaelvytysrahaston satojen miljardien takaisinmaksuun tarvitaan joka tapauksessa lisärahoitusta.
Euroopan parlamentti haluaisi, että EU voisi jatkossa itse kehittää omia tulonlähteitään eikä olisi enää täysin riippuvainen EU-maiden "taloudellisesta halukkuudesta" rahoittaa toimintaa.