Euroopan parlamentissa keskustellaan tänään (tiistaina) ensimmäistä kertaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta uuden EU:n taloudellisen tilanteen seurauksena.
Keskustellaan myös elintarvikesektorin elvyttämisestä, ja parlamentaarikot vaativat jälleen korona-avustuksia siipikarjateollisuudelle. Keskustelu seuraa äskettäistä EU:n elvytyspaketin ja monivuotisen rahoituskehyksen (MFK) 2021–2027 esittelyä.
EP:n jäsenet aikovat myös kysyä budjettikomisario Hahnilta, miten komissio aikoo rahoittaa pahiten pandemia-ajan iskemien elintarvikesektoreiden elpymisen. Parlamentaarikot ovat toistuvasti korostaneet, että vain riittävästi rahoitettu EU:n maatalouspolitiikka voi turvata ruokaturvan ja tehdä EU:n maataloudesta kestävämpää.
Uuden monivuotisen talousarvion 2021–2027, koronamelupaketin sekä uuden ilmasto- ja Green Deal -politiikan myötä lähes kaikki aiemmat EU:n talousarviosopimukset ovat neuvottelujen alla. Maatalousvaliokunnan neuvotteluasema liittyy nykyisiin tuloihin ja menoihin, mutta nämä ovat viime keskiviikosta lähtien vanhentuneita, ja lisäksi maataloussektori voi tulevaisuudessa hakea myös uusia varoja uudesta koronantasausrahastosta.
Brusselissa on sovittu, että nykyistä YMTP-politiikkaa voidaan teknisesti jatkaa vielä yhden tai kaksi vuotta, jotta saadaan neuvotteluille lisää aikaa uuden YMTP:n laatimiseksi, mutta monet maatalousjärjestöt ja europarlamentaarikot eivät vielä tiedä, mitä tarkalleen voidaan odottaa.
AGRI-valiokunta on ottanut kannakseen, että uusi YMTP halutaan laatia yhdessä ENVI-valiokunnan ympäristö- ja ilmastoryhmän kanssa. Mutta ympäristövaliokunnassa ei ole vielä varmuutta, haluavatko varapuheenjohtaja Frans Timmermans tai alaan kuuluvat ministerit samaa...
Euroopan maa- ja puutarhataloustuottajien keskusjärjestö COPA-COGECA on pyytänyt, että maatalous otetaan koronapaketin toipumissuunnitelmassa prioriteettialaksi. Tämä on nyt toteutunut: kymmeniä miljardeja euroja on varattu lisärahoituksena. Teoreettisesti osa nykyisistä maataloustuista voidaan tulevaisuudessa korvata koronantasausrahaston tai Timmermansin Green Deal -budjetin varoilla.
Budjettikomisario Hahn saattaisi olla valmis tähän, mutta suurin osa europarlamentaarikoista ei halua luopua ”vanhasta järjestelmästä”, ennen kuin tietävät, mitä siihen tilalle tulee. Suurin osa maatalousvaliokunnan jäsenistä vastustaa leikkauksia maatalousbudjeteissa ja näkee Green Dealista, ruokaturvasta, luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastopolitiikasta tulevat uudet vaatimukset lähinnä maatalouden ja puutarhatalouden työn haittana.
Koronakriisin ja ravintoloiden, hotellien ja pitopalveluiden viikkojen kestävän sulkemisen takia kriisi on erityisen vakava siipikarja- ja lihateollisuudessa. Sulkutoimien takia kaikki liha- ja maitotuotteiden kulutus kodin ulkopuolella on päättynyt. Tämä edustaa 20–40 % tuotannosta EU-maasta riippuen. Joidenkin siipikarjalajien kohdalla lähes 100 %, erityisesti ”pienet lajit”, kuten ankka, kyyhky ja viiriäinen.
Tämä on johtanut useissa EU-maissa epätoivoiseen ylitarjontatilanteeseen. COPA-COGECA on arvioinut, että kriisin alusta lähtien on menetetty miljardi kanaa, mukaan lukien ankkoja ja viiriäisiä. Lyhyellä aikavälillä ja sektorin täydellisen romahduksen estämiseksi sekä ruokaturvan turvaamiseksi eurooppalaiset siipikarjan kasvattajat pyytävät EU:ta tukemaan maatilojaan, investointejaan ja työpaikkojaan.
”Emme voi sallia itsellemme vuosien odottelua, että apu tavoittaa meidät monimutkaisten ja sekavien byrokraattisten kanavien kautta, tarvitsemme sitä nyt. Paikallinen tilanne vaatii pikaista toimintaa. Samalla siipikarjatapauksessa yksityinen varastointiapu olisi erittäin hyödyllistä niin kauan kuin ravintolat ovat kiinni”, vahvistaa COPA-COGECA.