Maatalouseläinten kohtalo Euroopan unionissa voidaan parantaa vain yhteistyössä viljelijöiden kanssa, ei ilman heitä. Parempaan eläinten hyvinvointiin päästään ennen kaikkea paremmilla laeilla EU-maissa ja näiden lakien paremmalla noudattamisella. Tätä korosti ranskalainen liberaali europarlamentaarikko Jérémy Decerle vuosittaisessa maatalouseläinten hyvinvoinnin arvioinnissa.
Euroopan eläinten hyvinvoinnin normit ovat maailman korkeimpia. ”Haluamme, että muutkin maat maailmassa noudattavat eläinystävällisempiä sääntöjä. Emme saa viedä eläinten kärsimyksen ongelmaa vientiin jatkuvasti tiukentamalla omia sääntöjämme. Meille on hyödyllisempää harmonisoida ja sovittaa kansalliset sääntömme yhteen”, puolusteli Decerle.
Hän toi esiin, että ”eläinten kärsimys” kiinnittää yhä enemmän yhteiskunnan huomiota laajimmassa merkityksessä. Kyse ei ole vain Etelä-Euroopan hylätyistä koirista tai Itä-Euroopan pahoinpidellyistä aasista, vaan myös teuraskuljetusten tavoista sekä karsinoiden ja häkkien mitoista.
Raportoija sanoi, ettei Strasbourgin poliitikkojen pidä kuulua leiriin, joka kääntää päänsä pois ja pysyy hiljaa, eikä myöskään fanatiikoihin, jotka haluavat vain ”puuttua asioihin”.
496–140 äänin hyväksytty kannanotto vaatii selkeämpiä EU:n eläinten hyvinvointisääntöjä, joissa on vähemmän tulkinnanvaraa. Lait on sovellettava tasaisesti ja kokonaisuudessaan kaikissa EU-maissa.
Europarlamentin raportin kielellisesti piilotetulla tavalla otettiin esiin usein kuultu kritiikki, että erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maaseudulla viranomaisilla on vain vähäinen käsitys maatalouseläinten kohtelusta. Lisäksi monilla EU-mailla on edelleen rajalliset ja hitaasti toimivat tarkastuspalvelut.
Vuositason raportti ehdottaa olemassa olevien sääntöjen kohtuullisena laajennuksena mahdollisuutta kattaa enemmän eläinlajeja ”maatalouseläinten” käsitteen alle. Tämä ei ole vielä kaikissa EU-maissa yhtenäistä. Monille eläinlajeille, kuten lehmille, lampailla ja kalkkunoilla, ei ole lainkaan erityisiä suojelumääräyksiä. Raportoija Decerle kannattaa myös eläinten hyvinvointimerkinnän käyttöönottoa elintarvikkeissa. ”Ruokakaupassa asiakas haluaa tietää, mitä tuotteessa on ja mistä se tulee.”
”Tällä raportilla Euroopan parlamentin enemmistö ottaa jo kantaa liiallisiin tunnepohjaisiin EU-toimiin”, totesi hollantilainen europarlamentaarikko Bert-Jan Ruissen (SGP).
Eläinten puolue on eri mieltä. ”Valitettavasti taloudelliset intressit olivat pääroolissa. Täytäntöraportti kiinnittää tuskin lainkaan huomiota nykyisen eläinten hyvinvointilainsäädännön ongelmiin”, sanoi europarlamentaarikko Anja Hazekamp. Eläinten puolue äänesti täytäntöraportin vastaan ja jätti oman vaihtoehtoisen ehdotuksensa.