Euroopan kokouspöydillä on jälleen useita räjähtäviä asioita, jotka voivat helposti johtaa törmäyksiin eri ryhmien, poliitikkojen ja päättäjien välillä. On myös jo selvää, että Ilmasto+Ympäristö ja Maatalous+Ruoka tulevat jälleen olemaan vastakkain.
Kesätauon jälkeen Brysselissä ja Strasbourgissa keskustellaan muun muassa uusista ehdotuksista (komissaarit Timmermans, Sinkevicius ja Kyriakides) koskien ”vähemmän kemikaaleja ja enemmän luomua maataloudessa”. Lisäksi on tulossa uusi metsälaki, kuten myös nitraattidirektiivin uudistaminen ja uusi maankäyttöjärjestely.
Europarlamentaarikko Herman Dorfmann EVP-ryhmästä sanoo, että maatalouskeskustelun suunta on viime kuukausina ”palannut hieman takaisin todellisuuteen”. Dorfmannin mukaan tuotanto- ja ruokaturvakysymys oli viime vuosina lähes kokonaan unohdettu, mutta on nyt – Venäjän sodan Ukrainaa vastaan takia – taas korkealla asialistalla, ja hänen mielestään oikeutetusti.
Viime kuukausina Dorfmann on ollut yksi Green Deal -määräysten keventämisen puolestapuhujista uudessa yhteisessä maatalouspolitiikassa. EVP-ryhmän maatalouskoordinaattorina hän on voinut ”kulissien takana” neuvotella ja ohjata tätä asioita yhdessä puoluetoverinsa Norbert Linsin, maatalousvaliokunnan puheenjohtajan, kanssa.
Yhdessä Dorfmann ja Lins ovat toimineet kuuntelijana myös AGRI-komissaari Janusz Wojciechowskille, joka on tiiviisti yhteydessä yhteen Puolan konservatiiviseen poliittiseen suuntaukseen ECR-ryhmässä.
Laajassa haastattelussa saksalaisen maatalousuutistoimisto Agra-Europen kanssa Dorfmann kertoi, että jo ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, hän korosti, että tarvitaan sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. Hänen mukaansa viime vuosina on kiinnitetty liikaa huomiota ympäristöön, luontoon ja kestävyyteen, ja maatalouden ja karjankasvatuksen (mahdollisuuksia ja rajoituksia) on katsottu vain vähän.
Ilmastokomissaari Frans Timmermans kritisoi hiljattain kovasti poliittisia vastustajiaan maatalousvaliokunnassa. Hän syytti heitä siitä, että he väärinkäyttävät Ukrainan viljan viennin vaikeuksia ei-perusteena herättääkseen eurooppalaisissa pelkoa nälänhädästä tai ruokapulasta muualla maailmassa, jotta EU:n maatalous voitaisiin laajentaa edelleen.

