EU-maiden kansalliset strategiset suunnitelmat uudelle Euroopan maatalouspolitiikalle vaihtelevat niin paljon, että Brysselin maa- ja metsätalousviranomaiset eivät vielä pysty laatimaan vertailukoosteita niistä. On maita, jotka ovat tiivistäneet suunnitelmansa kymmeneen tai viiteentoista sivuun, mutta on myös maita, joiden suunnitelmat ovat 400 tai jopa 4000 sivua pitkiä.
Tähän mennessä 18 maata on jättänyt kansalliset strategiset suunnitelmansa lopullisesti Euroopan komissiolle, ja neljällä maalla suunnitelma on valmis muutaman päivän sisällä. Viisi maata on todellakin myöhässä: niissä on äskettäisten vaalien jälkeen otettu uusi maatalouslinja (mm. Saksa, Slovakia, Tšekki). Belgiassa neljän alueen suunnitelmat on vielä yhdistettävä yhteen.
AGRI-komissaariatason virkamiehet antoivat keskiviikkona Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa ensimmäisen yleiskatsauksen jätetyistä suunnitelmista ja siitä, miten Bryssel käsittelee niitä nyt. Odotetaan, että tämän vuoden loppuun mennessä voidaan laatia yhteenvedonomainen ’kokonaiskuva’.
Joitakin europarlamentaarikkoja huolestutti, että myöhästyjät sotkevat koko prosessin, mutta tämä epäilys torjuttiin. Uudessa yhteisessä maatalouspolitiikassa on määräyksiä, joiden mukaan se astuu voimaan joka tapauksessa 1. tammikuuta 2023, ja jos maat eivät ole valmiita, EU-rahoitus ensimmäisestä pilarista (maanviljelijöiden tulotuki) voi vaarantua. Odotetaan, että myöhässä olevat maat saadaan aikatauluun kahdessa tai kolmessa kuukaudessa.
Kun haasteena ovat ’400–4000 sivua’, jotkut europarlamentaarikot pohtivat ääneen, olivatko Euroopan komissio ja maa- ja metsätalousministeriöt antaneet selkeät ohjeet.
Huomautettiin, että erityisesti joidenkin suurten EU-maiden käyttämä ’alueellistaminen’ johtaa moniin erilaisiin sääntöihin ja määräyksiin. Tämä koskee paitsi aluehallintojen valtaa myös alueellisten ja kansallisten maatalousjärjestöjen panosta.
Komission puheenjohtaja Norbert Lins totesi, että sekä Euroopan komission, maa- ja metsätalousministerien että Euroopan parlamentin on varmistettava, että tukisäännökset valmistuvat ajoissa maittain, jotta viljelijät voivat tarvittaessa mukauttaa uuden sesongin kylvö- ja tuotantosuunnitelmansa ajallaan.