Euroopan parlamentti on allekirjoittanut pienten maatilojen ja luonnon kuoliniskun. Tätä mieltä on ympäristöjärjestö Greenpeace EU:n supistetusta yhteisestä maatalouspolitiikasta tehdystä sopimuksesta.
Greenpeace pahoittelee myös, että parlamentin äänestys on ristiriidassa Euroopan ilmastopolitiikkalupausten kanssa, jotka sovittiin aiemmin Green Deal -aloitteessa. Uudistuksille ja kestävyydelle ei näin ollen anneta mahdollisuutta, toteavat myös Natuurmonumenten, LandschappenNL, Maailman luonnonsäätiö (WWF), SoortenNL, Milieudefensie, RAVON, FLORON ja Perhosrahasto.
Myös Europarlamentaarikko Peter van Dalen (ChristenUnie) katsoo, että ehdotusten uudesta maatalouspolitiikasta tulisi olla kunnianhimoisempia. Hän pidättäytyi siksi äänestyksessä: ”Minun mielestäni tarvitaan vielä lisäpanostusta”.
Ennen äänestyksiä suurimmat kolme puoluetta Euroopan parlamentissa, kristillisdemokraatit (EPP), sosialistit (S&D) ja liberaalit (Renew Europe) olivat jo sopineet kompromissimuutosten hyväksymisestä. Alankomaiden PvdA:n edustajat äänestivät tätä vastaan.
Tulevina vuosina Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) uudistetaan siten, että tuettujen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden periaate otetaan maataloudessa käyttöön ensimmäistä kertaa. Paikallista tuotantoa tuetaan myös vahvemmin, nuoret viljelijät saavat enemmän tukea, ja ilmastoviisas maatalous (jossa otetaan huomioon Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet) saa erityishuomiota.
Erityisesti viimeinen kohta voisi van Dalenin mukaan olla parempi: ”Osa Euroopan parlamentista pelkää, että liian vihreä politiikka johtaisi ruokatuotannon romahtamiseen, vaikka todellisuudessa on päinvastoin! Kestävä maatalous nimittäin edistää ruokatuotannon turvaamista pitkällä tähtäimellä.”
Uusissa suunnitelmissa Alankomaiden ja muiden EU-maiden on laadittava strateginen kansallinen suunnitelma varmistaakseen, että niiden maatalous on vähemmän haitallista ilmastolle, ympäristölle, biodiversiteetille, eläinten hyvinvoinnille, elinympäristön elinvoimaisuudelle ja terveydelle. Euroopan tilintarkastustuomioistuin kuitenkin toteaa, että nämä tavoitteet eivät ole kvantifioituja. Sovelletun ekologian instituutin raportin mukaan ehdotettu maatalouspolitiikka ei lainkaan vähennä maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä.
Erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maat hidastavat vielä liikaa muutosta. Van Dalen: ”Jäljessä jäävät maat eivät saa määrittää tahtia. Viime vuosikymmeninä niittylintukannat ovat puolittuneet, ja myös mehiläisten ja hyönteisten määrä on vähentynyt nopeasti. Tulevina vuosina maatalouden biodiversiteettiin on kiinnitettävä paljon enemmän huomiota.”
Uudessa ehdotuksessa todetaan, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden tulisi pyrkiä saavuttamaan vähintään 10 % maisemaelementeistä, jotka ovat suotuisia biodiversiteetille.