Jos näin tapahtuu, uusien viljelytekniikoiden laajentaminen voidaan hylätä ennen kesäkuun europarlamenttivaaleja. Näin ei kuitenkaan näytä käyvän.
Euroopan parlamentin Maaseutuvaliokunta on jo tammikuussa hyväksynyt mahdollisimman nopean patenttikieltojen poistamisen NGT-1-lajikkeilta. Samalla on kuitenkin pyydetty estämään sitä, että (kemialliset) yritykset voisivat hakea patenttioikeuksia geenimuunneltuihin tuotteisiin.
Viime vuoden lopulla kävi jo ilmi, ettei 27 EU-maan maatalousministerien kesken ole tarvittavaa määräenemmistöä. Vaikka 15 maata kannatti ehdotusta, niiden yhteisomistuksessa oleva EU:n väestöosuus oli vain 57,8 %, kun tarvittava osuus on 65 %. Saksa (18,72 %), Belgia (2,61 %) ja Bulgaria (1,44 %) pidättäytyivät äänestyksestä, koska niiden kansalliset hallituskoalitiot ovat tästä jakautuneita. Yhdeksän maata, mukaan lukien Puola (8,37 %), haluavat ehdotukseen parannuksia, kuten kasvattajanoikeuksien suojelun.
On varmaa, että Saksan ja Belgian maatalousministerit (Belgia toimii tällä puolivuotiskaudella EU:n puheenjohtajana) pidättäytyvät jälleen äänestyksestä keskiviikkona. Puola voisi olla ratkaiseva tekijä, jos geenimuunnellun ruoan pakollisten merkintöjen osalta saavutetaan selkeys. Tässä asiassa maaseutuvaliokunta on vastaan, mutta ympäristövaliokunta puoltaa merkintöjä.
Täten näyttää siltä, että Euroopan komission Vihreän kehityksen sopimuksen kolmas osa on purkamassa. Viime vuonna on jo luontotyyppien lisääntyvää taantumaa torjuva direktiivi poistettu uusista velvoitteista EU-maiden ja Maaseutuvaliokunnan toimesta.
Myös ehdotus kemiallisten torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi on lopulta hylätty Euroopan parlamentissa, kun lähes kaikki uudenlaiset kriteerit on äänestetty pois. Tämänhetkinen Belgian EU-puheenjohtajuus on ilmoittanut haluavansa poistaa lakiehdotuksesta kiistanalaiset osat ja jättää sen uudelleen maatalousministerien arvioitavaksi.