Koronakriisi ja Venäjän sota Ukrainaa vastaan osoittavat, että kriisirahastoa voidaan käyttää vain satunnaisesti ja rajoitetusti.
Keskustellessaan Euroopan parlamentin kanssa Strasbourghissa Wojciechowski totesi, että EU-maat ovat paremmassa asemassa kuin komissio myöntäessään kriisiapua. EU on lieventänyt sääntöjä, joiden avulla jäsenmaat voivat antaa satunnaista taloudellista tukea omille toimialoilleen. Uusi maatalouspolitiikka tarjoaa myös mahdollisuuksia kansallisiin poikkeuksiin.
Samaan aikaan Wojciechowski kertoi harkitsevansa kriisivarannon uudelleen avaamista tänä vuonna, mutta siihen EU-maiden on suostuttava ja varattava myös omat varansa. Hän on aiemmin käynyt ilmi, että EU-tason kriisiapu on korkeintaan tippa meressä, kuten muun muassa lintuinfluenssan ja sianripulin tapauksissa. Jos apu jaettaisiin kaikille EU:n tiloille, jokaiselle tilalle olisi saatavilla vain noin 50 euroa.
Wojciechowskin mukaan nouseva inflaatio on monille viljelijöille paljon suurempi ongelma. Inflaatio ei ole sama kaikissa jäsenmaissa, mikä hankaloittaa Brysselin vastatoimia. Unkarin viljelijöitä ovat tällä hetkellä hinnannousut koetelleet eniten. Tilanne on vaikea myös Baltian maissa sekä Romaniassa ja Bulgariassa.
Korkean inflaation ja sen vaikutusten vuoksi eurooppalaiseen maatalouteen Wojciechowski esitti Euroopan parlamentille, että EU:n maatalousbudjettia tulisi merkittävästi korottaa uudessa monivuotiskehyksessä. Tämä uusi monivuotinen ohjelma astuu voimaan vasta vuonna 2028, kun uusi komissio aloittaa vuoden 2024 vaalien jälkeen. Nykyinen komissio kuitenkin aikoo "sopeuttaa budjettejaan uuteen todellisuuteen".
Nykyinen maatalousbudjetti (270 miljardia euroa) kattaa noin kolmanneksen koko EU:n budjetista. Tämä budjetti on kuluneiden kuukausien aikana merkittävästi käytetty loppuun hillitsemättömän inflaation vuoksi. EU:n maatalousjohtajan mukaan isompi budjetti on tarpeen turvaamaan Euroopan unionin ruokaturva sekä suojelemaan maataloutta, ympäristöä ja maaseutuyhteisöjä.