Euroopan komission maatalouskomissaari Janus Wojciechowski sanoo, että useimmille pienille ja keskisuurille maatalousyrittäjille siirtyminen luomuviljelyyn voi olla viimeinen pelastuskeino.
Varsinkin nyt, kun Venäjän sota Ukrainaa vastaan nostaa energian ja keinolannoitteiden hintoja entisestään, muuttuminen kemikaalivapaaseen viljelyyn on yhä loogisempi vaihtoehto, Wojciechowski kertoi tiistaina Strasbourgissa ranskalaisille, flaamilaisille ja hollantilaisille maatalousjournalisteille.
Useille kymmenille tuhansille perheyrityksille, erityisesti Itä- ja Keski-Euroopassa, ”luomu” on ainoa mahdollisuus selvitä maatalousyrittäjinä, arvioi Wojciechowski. Hän viittaa viimeiseen kahdenkymmenen vuoden ajanjaksoon, jolloin pienten ja keskisuurten tilojen määrä on vähentynyt tasaisesti kaikissa EU-maissa. Tänä aikana EU:ssa on kadonnut 4 miljoonaa pientä maatilaa.
Euroopan parlamentin puolesta ja vastaan olijat olivat tiistaina Strasbourgissa käytännössä yhtä mieltä siitä, ettei yksittäistä maatalouspakettia voi soveltaa kaikkiin 27 EU-maahan. Tämä johtuu paitsi maantieteellisistä eroista ja erilaisista maisematyyppisistä olosuhteista, myös suurista eroista kulutuksessa, kantokyvyssä ja kulutustottumuksissa.
Esimerkiksi puolalainen kuluttaa keskimäärin 4 euroa vuodessa luomuruokaan, kun tanskalainen käyttää siihen 300 euroa. Keskimääräinen maatila Ranskassa, Saksassa tai Italiassa on kaksi- tai kolminkertainen verrattuna Maltaan tai Kyprokseen. Melkein jokaisessa hollantilaisessa tai tanskalaisessa kylässä on luomukauppa, mutta Puolassa sellainen löytyy vasta 80 kilometrin ajomatkan päästä.
Wojciechowski suhtautui tyytyväisenä ja myöntävästi Euroopan parlamentin tiistaina hyväksymään raporttiin hänen 25-kohtaisesta suunnitelmastaan. Viime vuoden maaliskuussa hän esitteli EU:n toimintasuunnitelman luomutuotannon kehittämiseksi, joka oli jo aiemmin huomioitu "tilalta pöytään" -strategiassa ja biodiversiteettistrategiassa.
Nämä strategiavaiheet ovat osa Euroopan parlamentin hyväksymää Euroopan vihreää sopimusta, mutta ne ovat kiistanalaisia maatalouspiireissä, koska niissä on paljon ilmasto- ja ympäristönäkökulmia. Lisäksi monet katsovat, että viljelijäkäytäntöjä ei ole otettu riittävästi huomioon. Wojciechowski pitää nykyistä maatalouspolitiikkaa hyvänä kompromissina ekologien ja viljelijöiden välillä, hän totesi selityksessään.
Itävallan europarlamentaarikko Simone Schmiedtbauer, joka on maatalousvaliokunnan esittelijä, on laatinut viime kuukausina viljelijäystävällisemmän version Wojciechowskin luomusuunnitelmasta. Hänen raportissaan korostetaan ja tuetaan siirtymisen merkitystä luomuun, mutta luoputaan 25 prosentin luomutilojen tavoitetasosta (joka ei edes mainita!).
Hollantilainen europarlamentaarikko Mohammed Chahim (PvdA) sanoi asiasta: "On tärkeää, että maataloussektoria tehdään kestävämmäksi, ja että huomattava osa maatalousmaasta osoitetaan luomuviljelyyn. Tämä ei ole pelkästään ympäristölle parempi, vaan myös eläinten hyvinvoinnille."
Yhdistynyt vasemmisto ja vihreät yrittivät vielä saada lisäyksen, joka asettaisi neljänneksen luomutilojen tavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä, mutta sille ei löytynyt enemmistöä. Suurella enemmistöllä Euroopan parlamentti hyväksyi Schmiedtbauerin "monipuolisemman" ja "viljelijäystävällisen" version Wojciechowskin "karkean mallin" luomutoimintasuunnitelmasta.