Euroopan parlamentti kehottaa Euroopan hallituksia ottamaan yhteistä velkaa koronaviruskriisin voittamiseksi. Parlamentti vaatii päätöslauselmassaan laajaa elvytyssuunnitelmaa, EU:n 2021–2027 kertaluonteisen talousarvion korottamista sekä euron joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua tarvittavien jälleenrakennusinvestointien rahoittamiseksi.
Päätöslauselmassa parlamentti hyväksyy EU:n talousarvio- ja likviditeettituen pandemiaan kohdistuvien vaikutusten hallintaan. Sen lisäksi, mitä jo on tehty, Eurooppa tarvitsee laajan elvytys- ja jälleenrakennuspaketin, joka rahoitetaan laajemmalla pitkän aikavälin talousarviolla (MFK), olemassa olevilla EU-rahastoilla ja rahoitusvälineillä sekä EU:n budjetin takaamilla ”elvytysjoukkovelkakirjoilla”. Tämä paketti ei kuitenkaan saa sisältää jo olemassa olevien velkojen uudelleenjakamista, vaan sen on kohdistuttava tuleviin investointeihin.
Parlamentti korostaa myös, että Covid-19-kriisi on ennen kaikkea osoittanut yhteisten eurooppalaisten toimien merkityksen. Euroopan unionin ei tule vain selviytyä vahvempana tästä kriisistä, vaan sen on saatava valtuudet toimia ylirajaisissa terveysuhkatilanteissa.
Parlamentin puheenjohtajan David Sassolin mukaan päätöslauselma osoittaa, että parlamentti haluaa mennä pidemmälle kuin euromaiden valtiovarainministerit (Euro-ryhmä). Viime viikolla he sopivat 540 miljardin euron lyhyen aikavälin tukipaketista, mutta eivät päässeet yksimielisyyteen euron joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskusta jälleenrakennuksen rahoittamiseksi, koska erityisesti Alankomaat ja Saksa vastustivat sitä.
Termi eurobondit elvytysfondille ei siksi esiinny sopimuksessa, vaan sitä kutsutaan ”innovatiivisiksi rahoitusvälineiksi”. Ratkaisua patitilanteeseen odotetaan nyt hallitusten johtajilta, jotka keskustelevat asiasta ensi viikolla videokokouksessa huipulla. Sassolin mukaan ”elvytysjoukkovelkakirjat” ovat välttämättömiä solidaariseen ratkaisuun vakavasti kärsineille jäsenmaille, ja parlamentti haluaa hallitusten yhdistävän voimansa.
Ranskan presidentti Macron arvosteli Britannian Financial Times -sanomalehdelle antamassaan haastattelussa Alankomaita ja Saksaa. Nämä kaksi maata ovat hyvin pidättyväisiä EU:n velkavastuiden ottamisessa. Macron katsoo, että eurobondit ovat tarpeen auttamaan Italiaa kaltaisia maita. Hänen mukaansa pitää katsoa eteenpäin, tulevaisuuteen. Alankomaat ja Saksa keskittyvät liikaa menneisyyden velka- ja budjettikysymyksiin. Macron kertoo pitävänsä jatkuvaa yhteyttä Rutteeseen ja Merkeliin aiheesta. Hän varoittaa, että heidän on osallistuttava yhteiseen ratkaisuun, koska muuten populistit hyötyvät tästä kriisistä.