Euroopan parlamentin ja EU-maiden neuvottelijat ovat päässeet yhteisymmärrykseen uudesta eurooppalaisesta minipalkkadirektiivistä. Tämä direktiivi ei aseta yrityksille taloudellisia velvoitteita, mutta EU-maille tulee tiukemmat menettelytavat minipalkan määrän sitomiseksi kansallisiin keskiarvoihin ja kokonaispalkkasummaan.
Euroopan jäsenvaltioiden on arvioitava, ovatko niiden minipalkat riittäviä, esimerkiksi suhteessa kansainväliseen normiin, jonka mukaan minipalkan tulisi olla vähintään 50 % keskimääräisestä bruttotulosta ja 60 % niin kutsutusta mediaanibruttopalkasta. Yli kaksikymmentä Euroopan maata, mukaan lukien Alankomaat, eivät täytä tätä normia. ”Selkeä viesti Euroopasta, että Alankomaiden on korotettava minimituntipalkkansa 14 euroon,” korosti hollantilainen pääneuvottelija Agnes Jongerius.
Ruotsin ja Tanskan painostuksesta viime hetkellä lisättiin kompromissiteksti, jonka mukaan kyse on minimisopimuksista, joita maat voivat ylittää. Molemmat maat eivät halunneet ottaa riskiä, että niiden sosiaalisia kollektiivistandardeja pitäisi alentaa.
Lisäksi työmarkkinajärjestöjen oikeuksia vahvistetaan: EU-maiden on puututtava – myös ennalta ehkäisevästi – tilanteisiin, joissa työntekijöitä ja ammattiliittojen luottamusmiehiä painostetaan tai uhkaillaan työnantajan taholta. Agnes Jongerius: ”Yhdessä olemme vahvempia. Hyvillä työehtosopimuksilla voidaan parhaiten torjua köyhyyttä työssäkäyvien keskuudessa. Tämä on todellinen suunnanmuutos vuoden 2008 pankkikriisin jälkeiseen Eurooppaan verrattuna, palkkoja aletaan nyt nostaa!”
EU-komissaari Nicolas Schmidt (Sosiaaliset asiat) ilmaisikin tyytyväisyyttään SoZaministereiden ja parlamentin neuvottelijoiden välisestä alustavasta poliittisesta sopimuksesta. Uusi direktiivi ei aseta velvoitteita, mutta luo puitteet kansallisille neuvotteluille ja menettelyille, joissa on kuitenkin määritelty eurooppalaiset alarajat. Euroopan parlamentti äänestää sopimuksesta heinäkuussa, ja myös EU-maiden on vielä lopullisesti hyväksyttävä se 16. kesäkuuta.
Uuden direktiivin mukaan vähintään 80 prosenttia EU-maan työntekijöistä on kuuluttava kollektiivisten (TES-) palkkaneuvottelujen piiriin. Jos näin ei ole, maan tulee laatia raportti Brysselille. Tämän uskotaan johtavan myös kansallisiin kollektiivisiin palkkasopimuksiin esimerkiksi pakettienjakelijoiden, parsankerääjien, sipulinkuorijoiden ja maatalouden kausityöntekijöiden osalta.
Lain odotetaan nostavan palkkoja noin 25 miljoonalla työntekijällä. Minipalkka ei tule olemaan kauttaaltaan sama, mutta maita velvoitetaan edistämään kollektiivisia neuvotteluja. Tätä varten suositellaan, että maat perustaisivat laskelmansa perushyödykkeiden ja -palveluiden korillle.
Myös hollantilainen Vihreiden europarlamentaarikko Kim van Sparrentak on tyytyväinen tähän merkittävään edistysaskeleeseen: ”Euroopan unioni on liian pitkään laiminlyönyt pienimpipalkkaisia työntekijöitä. Tämä laki osoittaa, että sosiaalisempi Eurooppa on mahdollista, jos poliittista tahtoa on. Koska monilla ihmisillä on nyt vaikeuksia saada rahat riittämään, on tärkeää muuttaa tämä sopimus nopeasti korkeammiksi palkoiksi.”
Sopimukseen otettiin mukaan myös Van Sparrentakin ehdotus, jonka mukaan minipalkan määrityksessä tulee ottaa huomioon sukupuolten välinen palkkaero: ”Pääosin naiset työskentelevät matalapalkkaisissa ammateissa. Panostamalla tähän voimme nopeammin puuttua tulotasa-arvoon.”