Ensimmäisissä myönteisissä reaktioissa Ursula Von der Leyenin uuden Euroopan komission laajaan hyväksyntään kiinnitetään vielä vähän huomiota Euroopan taivaalla näkyviin moniin tummiin pilviin. Uhka ei koske pelkästään Jünckerin komission ratkaisemattomia vanhoja asioita, vaan myös uusia ongelmia, jotka VDL:n politiikka ja 27 EU-komissaaria saavat aikaan itselleen.
Jos tulokas Von der Leyen haluaa kolmen kokeneen superkomissaarinsa Timmermansin, Vestagerin ja Dombrovskisin kanssa kulkea uusia teitä, heidän täytyy ensin murtaa itsepintaiset EU:n esteet monissa EU-pääkaupungeissa. Yksi tällainen ongelma tulee jo ensi viikolla, kun yli vuosituhannen budjetista on löydettävä yhteisymmärrys.
Virallisessa puheessaan ja sen jälkeen Strasbourgissa pidetyssä lehdistötilaisuudessa Von der Leyen myönsi, ettei hän vielä voi olla kovin konkreettinen monilla politiikan aloilla (koska EU-komissaarien, ministereiden ja parlamentin valiokuntien täytyy vielä päättää uusista sitovista toimista), mutta hän korosti, että monivuotiseen budjettiin pitää joka tapauksessa lisätä rahaa.
Rahalupauksellaan Von der Leyen kääntyy suoraan rikkaita mutta myös säästäväisiä maita vastaan, kuten Alankomaat ja Tanska. Nämä maat näkevät, ettei uutta eurooppalaista politiikkaa saa rahoittaa budjetin kasvattamisella, vaan ainoastaan poistamalla muuta EU-politiikkaa.
Myös maatalousvaltaisten Itä-Euroopan maiden europoliitikot varoittavat jo nyt, etteivät he ensi vuoden alussa hyväksy merkittäviä uudistuksia tai leikkauksia yhteisessä maatalouspolitiikassa, erityisesti maataloustukien vähentämisessä. Tukia tarvitaan monien maanviljelijöiden tulojen osana, mutta ne muodostavat myös kolmanneksen kaikista EU:n menoista.
Maatalousmenojen on lisäksi sovittava yhteen (uuden, vielä laatimattoman) EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kanssa. Monet maanviljelijät näkevät jo uhkaavan tilanteen. Tämä tarkoittaa, että komission ensimmäinen varapuheenjohtaja, alankomaalainen Frans Timmermans saa merkittävän otteen monien kollegoidensa rahoitusvirroista, myös maataloustuista. Ja juuri näissä maissa Timmermans ei ole suosituin EU-politiikko. Hän saattaa joutua esitelmöimään suunnitelmistaan Budapestissa tai Varsovassa Von der Leyenin kanssa…
Alankomaiden PvdA:n europarlamentaarikot Strasbourgissa sanoivat tänään äänestäneensä uudesta komissiosta täysillä. Sosiaalidemokraatit olivat ylpeitä sosiaalisista suunnitelmista, kuten riittävän minimipalkan puolesta. He olivat myös ylpeitä vihreistä suunnitelmista, kuten kestävästä kehityksestä.
Komission ensimmäisten sadan päivän aikana Timmermans ajaa Green Deal -ilmastoehdotusta. Agnes Jongerius totesi siitä: ”Kokonaiskuva näyttää nyt hyvältä. Meillä on vahvoja komissaareja vastuullisilla aloilla. Ohjelma ei ole koskaan ollut näin edistyksellinen. Työskentelemme yhdessä paremman tulevaisuuden puolesta Euroopan ihmisille.”
Vihreiden kansanedustaja Bas Eickhout on tyytyväinen tämän komission Green Dealiin, mutta ennustaa myös ongelmia toimeenpanossa. ”Haaste on politiikan toteutuksessa. Täytyy tehdä kompromisseja, ja kaikista teemoista, olipa kyse monimuotoisuudesta, maataloudesta tai kiertotaloudesta, tullaan taistelemaan. Komissaari Timmermans tarvitsee silloin vihreiden tukea.”
Kansanedustaja Peter van Dalen (Kristillisdemokraatit) äänesti Ursula Von der Leyenin uuden komission puolesta: ”On korkea aika, että uusi komissio pääsee töihin ja keskittyy erityisesti Green Dealiin. On kiireellistä, että Euroopan unioni yhdessä kaikkien toimintasektoreiden kanssa vastaa heti paremman ilmaston puolesta.”
Von der Leyenin on myös lähivuosina toimitettava EU-prosessien ja sääntöjen ”modernisointi”, josta moni jo pelkää muodostuvan ”yksi iso tuska”. EU:n keskeisillä aloilla sovelletaan yksimielisyysperiaatetta, joka tarkoittaa, että uusi laki hyväksytään vain kaikkien puolesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että (suhteellisen) pienet EU-maat voivat yksittäisillä (suhteellisen) pienillä varauksilla estää (suuret) EU-päätökset, joskus vuosikausiksi.
”Pidän henkeäni”, sanoo Sophie in ’t Veld (D66) ensireaktiossaan. ”Tämä on selvästi EU-maiden hallitusten komissio. Euroopan hallitukset ovat jakaneet keskenään tehtävät, joten pelkään, että Von der Leyen kuuntelee liikaa pääministereitä ja ministereitä. Vaikka hänen pitäisi olla riippumaton.” Toisaalta Veld itse myöntää, että komission laatu on ollut yllättävän hyvä: ”Siellä on erittäin päteviä ihmisiä, joten jätän arvioni vielä vähän aikaa pois.”