Ukrainalaiset poliitikot ovat pyytäneet Euroopan parlamentilta tukea lentokieltoalueelle (no-fly-zone) maansa yllä. Näin he toivovat vahvistavansa ilmatorjuntaansa Venäjän pommituksia vastaan, mutta EU-maat ovat tähän asti kieltäytyneet.
Myös Radan (Ukrainan parlamentin) delegaatio on Haagissa sijaitsevalle Kansainväliselle rikostuomioistuimelle lahjoittanut ensimmäiset todisteet sotarikoksista presidentti Putinia vastaan.
Strasbourgissa pidetyssä lehdistötilaisuudessa poliitikot korostivat tarvetta saada paitsi Stinger-ohjuksia Venäjän hävittäjiä vastaan, myös lisää ilmatorjuntaa. He painottivat myös no-fly-zonen tärkeyttä ('Euroopankin vuoksi') ja tunnustivat, että Naton jäsenmaat eivät ’tähän asti, eivät tällä hetkellä’ ole halukkaita siihen.
Kansanedustaja Lesia Vasylenko totesi, että EU-maat sanoivat aluksi myös ’ei’ Venäjän Nord Stream 2 -hankkeen sulkemiselle ja venäläisten pankkien liittämiselle pois SWIFT-maksujärjestelmästä. Hän toivoo vakaasti, että EU tunnistaa Putinin sodan uhkaavan paitsi Ukrainaa, myös koko EU:ta.
Putinin näyttäessä saavan hallintaansa ukrainalaiset ydinvoimalat, ukrainalaisten mukaan Putinin ei välttämättä tarvitse edes painaa ’punaista nappia’, vaan riittää, että ydinvoimalassa tapahtuu ’vahinko’.
Delegaatio ilmaisi tyytyväisyytensä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin viimeaikaisiin boikottipäätöksiin ja pakotetoimiin, joissa on kehotettu nopeutetusti luopumaan venäläisestä öljystä ja kaasusta. Myös europarlamentaarikot haluavat, että EU:n puolustusvoimiin panostetaan tosissaan, jotta ne voivat toimia yhteistyössä Naton kanssa. Ukrainan EU-jäsenyydestä on oltava vakava vaihtoehto.
EU:n ulkokoordinaattori Josep Borrell totesi, että Putinin sota Ukrainaa vastaan jättää jäljen historiaan. ’Euroopan on oltava valmis maksamaan kustannukset, jos se haluaa vastata Venäjälle.’ Ulkopoliittisen komissaarin mukaan sodalla on pitkäkestoisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat eurooppalaiseen politiikkaan vuosikymmenien ajan.
Europarlamentaarikot ottivat myönteisesti vastaan päivitetyn ’Strategisen kompassin’, joka kuvaa EU-maiden ’turvallisuustilannetta’ Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan. Kompassi ohjaa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa seuraavina vuosina. Siitä keskustelevat tämä viikonloppu valtionpäämiehet ja hallitusten johtajat.