Euroopan parlamentti haluaa käyttää seuraavien vuosien aikana vähintään yli kaksi miljardia euroa ilmastopolitiikkaan. Nämä kaksi miljardia on sisällytetty heidän kantaansa EU-budjettien suuruudesta. EU-maiden hallitukset haluavat korottaa budjettia vain inflaatiokorotuksen verran, Euroopan komissio noin kymmenen prosenttia, ja Euroopan parlamentti noin 13 prosenttia.
Näiden suurempien budjettien taustalla eivät ole ainoastaan Euroopan parlamentin uudet päätökset, vaan myös aiemmat päätökset, joita varten rahoitusta nyt haetaan. Lisäksi 27 ehdotettua EU-komissaaria on laatinut toivelistansa, ja ehdotettu puheenjohtaja Ursula von der Leyen haluaa myös 'green dealin' eli paljon uutta ympäristöpolitiikkaa.
Parlamentin kanta komission ehdotukseen kehottaa investoimaan yli kaksi miljardia euroa ilmastonsuojeluun ja noin 500 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden torjuntaan sekä Erasmus-vaihto-ohjelmaan nuorille. Vihreiden aloitteesta Euroopan parlamentti vaati ensimmäistä kertaa erillistä budjettiriviä EU:n meripelastustehtävälle.
Budjettia koskevassa luonnosresoluutiossa Euroopan parlamentti korostaa, että EU:n budjetti vuodelle 2020 on "Euroopan unionin viimeinen mahdollisuus toteuttaa kyseiselle ajanjaksolle tehdyt poliittiset sitoumukset, myös EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta". Budjetin tulee avata tie uudelle monivuotisen rahoituskehyksen (MFK) eli EU:n pitkän aikavälin budjetille vuosille 2021–2027.
Parlamentti äänesti lähes 171 miljardin budjetista, mikä tarkoittaa lisäystä lähes kolmella miljardilla aiemmin komission esittämään korkeampaan budjettiin verrattuna. Seuraavien viikkojen aikana yritetään neuvotteluissa EU:n neuvoston, komission ja parlamentin kesken päästä yhteisymmärrykseen vuoden 2020 budjetista sekä monivuotiskehyksestä.
Strasbourgissa pidetyssä kokouksessaan EU:n ministerien, komission ja parlamentin puheenjohtajat olivat yksimielisiä siitä, mitä he kutsuivat ”valtioiden johtajien epäonnistumiseksi Brysselin huippukokouksessa”. Tusk, Juncker ja Sassoli arvostelivat hallitusten johtajien epäonnistumista avata liittymisneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.
Tusk vaatii hallitusten johtajilta perääntymistä ja lupausta kummallekin Balkanin maalle ennen toukokuuta 2020 Zagrebissa pidettävään huippukokoukseen. Juncker puhui ”suuresta virheestä” EU:n neuvostossa. ”Emme pidä lupauksiamme, vaikka molemmat maat ovat niitä pitäneet”, sanoi hän erityisesti vastahakoisille Ranskalle ja Alankomaille.