Valko-venäläinen toisinajattelija Sviatlana Tsikhanouskaya totesi Euroopan parlamentissa, että Valko-Venäjän demokraattinen liike ei voi enää odottaa Eurooppaa paljon kauemmin. Ulkomaille paennut oppositiojohtaja sanoi, että ’eurooppalaiset solidaarisuuden ja huolen ilmaisut on nyt muutettava konkreettisiksi toimiksi’, ja että Euroopan tulee toimia enemmän autoritarismia vastaan.
Tsikhanouskaya kehotti myös Eurooppaa ja Valko-Venäjän demokraattisia voimia olemaan solidaarisempia keskenään. ”Älkäämme unohtako Valko-Venäjän omantunnon vankeja ja autetaan niitä, jotka ovat joutuneet lähtemään maasta. Tänään ei ole uhattuna ainoastaan demokratia Valko-Venäjällä, vaan myös demokratia Euroopassa riippuu siitä, käymmekö tätä tietä yhdessä”, hän totesi.
Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli kutsui Sviatlana Tsikhanouskayaa demokratian ja vapauden taistelun symboliksi sekä ääniksi monille poliittisille vangeille, jotka ovat tällä hetkellä vangittuina Valko-Venäjällä.
Euroopan unioni uhkaa pakotteilla kuljetusyhtiöitä ja -operaattoreita, jotka osallistuvat ihmiskauppaan tai ihmissalakuljetukseen EU:hun. Tämän seurauksena lentoyhtiöt voivat päästä Euroopan ’mustalle listalle’ ja menettää väliaikaisesti laskeutumisoikeutensa.
Tällä tavoin EU pyrkii lopettamaan Valko-Venäjän presidentin Lukašenkan toimet. Hän kuljettaa suuria pakolaisryhmiä Lähi-idästä ja päästää heidät EU:hun länsinaapurinsa Puolan kautta. Nämä pakolaiset yrittävät myös ylittää laittomasti rajat Liettuan tai Latvian kanssa.
Tilanne on viime viikkoina johtanut ihmisarvoa loukkaaviin oloihin rajoilla, minkä vuoksi Puola, Latvia ja Liettua ovat nopeasti pystyttäneet mittavia piikkilanka-aitoja. Myös rajanylityspisteitä on suljettu.
Tällainen tilanne EU:n ja Valko-Venäjän rajalla ei olisi ollut mahdollinen ilman kuljetusyritysten yhteistyötä. Euroopan komissio ilmoitti myöntävänsä 200 miljoonaa euroa taloudellista apua Puolalle ja Liettualle. Lisäksi komissio aikoo pian ehdottaa hätäoikeudellista sääntelyä rajavalvontaan.
Vastaamaan kriisiin Puola, Liettua ja Latvia ovat ottaneet käyttöön kansallisen lainsäädännön, joka sallii niin kutsutut ’pushbackit’, eli turvapaikanhakijoiden laittoman palauttamisen rajoilta. Keskustelussa Vihreiden europarlamentaarikko Tineke Strik huomautti, että käytännössä harva Puolaan päässeistä pakolaisista saa mahdollisuuden turvapaikkaprosessiin.
Strikin mukaan Puolan ja Valko-Venäjän rajalla metsissä vaeltavilla turvapaikanhakijoilla tulee olla oikeus turvapaikkaprosesseihin ja inhimilliseen vastaanottoon. ”Tämän geopoliittisen kriisin ei tule johtaa rajoja pysyvästi sulkemiseen”, hän sanoi.