Von der Leyen voi ainakin tämän tukena laskea kolmen proeurooppalaisen poliittisen ryhmän kuin viime kuussa – aivan kuten vuonna 2019 – parlamentin enemmistön omistavan tuen varaan – hänen oman keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (188 paikkaa), sosiaalidemokraattien (136) ja liberaalien Renewin (77) tuen varaan.
Viimeaikaisen äärioikeistolaisen Patriottien vaalivoiton vuoksi konservatiivinen ECR (78 paikkaa) on nyt neljäs ryhmä, ja liberaalit sekä vihreät ovat pudonneet vastaavasti 77 ja 53 paikkaan. Useat nykyisten kolmen hallitusryhmän yksittäiset jäsenet ovat jo kertoneet, etteivät he tue Von der Leyeniä. Näihin lukeutuvat muun muassa ranskalaiset konservatiivit Les Républicains (EVP), saksalaiset, irlantilaiset ja romanialaiset liberaalit sekä ranskalaiset ja italialaiset sosiaalidemokraatit. Lopullinen äänestys torstaina iltapäivällä on salainen.
Von der Leyen on epävarma uudesta valinnastaan ja on yrittänyt laajentaa enemmistöään rakentamalla siltaa sekä Euroopan konservatiivien ja uudistajien (ECR) että Vihreiden suuntaan. Liiallinen yhteistyö ECR:n kanssa on kuitenkin hänelle riski, sillä se saattaisi menettää osan sosiaalidemokraateista (S&D) ja liberaaleista (Renew), jotka eivät halua tehdä yhteistyötä oikeiston kanssa.
Komission puheenjohtaja kävi siksi viime viikolla hakemassa tukea työohjelmalleen paitsi hallitusryhmien EPP:n, S&D:n ja Renewin kokouksissa myös Vihreiden ryhmäkokouksessa. Tästä seurauksena Von der Leyen on luvannut kaikille jotakin viime viikkojen aikana, mutta kukaan ei ole täysin tyytyväinen. Tämä poliittinen epävarmuus saattaa asettaa hänen uudelleenvalintansa myös vaaraan.
Tilanne on joka tapauksessa jännittävä, aivan kuten viisi vuotta sitten. Strasbourgissa on tulevalla viiden vuoden kaudella 720 europarlamentaarikkoa, joten Von der Leyen tarvitsee 361 ääntä. Joten on kysymys, ovatko hänen nykyisen kolmen puolueen koalitiossaan olevat 401 EU-politiikot joukossa vähintään neljäkymmentä, jotka eivät kannata hänen ehdokkuuttaan. Lisäksi on kysymys, onko hän onnistunut vakuuttamaan tarpeeksi konservatiiveja ja vihreitä.
Vihreiden uudellenimiskaudelle antama ääni riippuu kaksijakoisen ryhmäjohtaja Bas Eickhoutin mukaan siitä, mitä suunnitelmia hän puhessaan ilmoitti. Tarkastellaan erityisesti sitä, "ryhtyykö Komissio tiukempiin toimiin maita vastaan, jotka heikentävät oikeusvaltiota ja eurooppalaisia arvoja. Toisin sanoen: ei enää eurooppalaista rahaa oikeusvaltion loukkaajille, kuten Orbánin Unkarille, eikä oikeusvaltion tulisi koskaan olla osa poliittista vaihtokauppaa".
Rauhan ja turvallisuuden osalta Vihreät haluavat, että EU seisoo täysin Ukrainan takana; on aktiivisesti mukana kahden valtion ratkaisun edistämisessä Lähi-idän konfliktissa ja lisää puolustusyhteistyötä. Lisäksi Vihreät haluavat takeita Vihreän kehityksen sopimuksen ilmastositoumuksista, myös Euroopan maataloudessa.