Britannian parlamentissa uhkaa tällä viikolla jälleen käydä kiivaita keskusteluja Britannian eroamisesta Euroopan unionista. Brexit-strategiasta saattaa nousta jälleen parlamentaarinen vastakkainasettelu, kuten aikaisemmin Theresa Mayn ja Boris Johnsonin aikana.
Alahuone käsittelee maanantaina lakiehdotusta, joka voi viedä useita päiviä. Kymmenet konservatiiviset kansanedustajat uhkaavat vastustaa hallituksen suunnitelmia ja esittävät lakiehdotuksen lieventämistä koskevia tarkistuksia. Pääministeri kehottaa kansanedustajia olemaan palaamatta “viime syksyn ikävään riitelyyn”, jolloin erimielisyydet brexitistä jakivat puolueen.
Johnson on kehottanut konservatiivipuolueensa kansanedustajia tukemaan kiistanalaista lakiehdotusta, vaikka on jo selvää, että Yhdistynyt kuningaskunta on törmäyskurssilla Euroopan unionin kanssa ja että lakiehdotus on sisäisesti kiistanalainen. Johnson sanoo, että laki on tarpeen Yhdistyneen kuningaskunnan poliittisen ja taloudellisen koskemattomuuden suojelemiseksi.
Uuden lain tarkoituksena on ohjata kauppaa eri Britannian osien välillä brexitin jälkeen hallitusti. Hallitus perääntyy aiemmista viime vuonna Euroopan unionin kanssa tehdyistä sopimuksista Pohjois-Irlannin kauppasäännöistä. Pohjois-Irlannin ministeri Brandon Lewis myönsi, että lakiehdotus “rikkoo kansainvälistä lainsäädäntöä”, vaikkakin “erittäin erityisellä ja rajatulla tavalla”.
Euroopan parlamentti on vastauksessaan jo todennut, ettei hyväksy brexit-sopimuksia, jos Lontoo peruu aiemmat tullisopimukset Pohjois-Irlannin osalta. Ilman yhteistä hyväksyntää brexit-laista ei synny kauppasopimusta EU:n maiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä, mikä tarkoittaisi niin kutsuttua kovaa ei-sopimusta (hard no-deal Brexit).
Brexitin vastustajat epäilevät, että Johnson haluaa ajaa tämän kovaa ei-sopimusta, jotta brittien ei tarvitsisi noudattaa tiettyjä eurooppalaisia kauppasääntöjä. Alahuone on viime vuonna useaan otteeseen ilmaissut, osin epävarmojen konservatiivien tuella, että EU:n kanssa on joka tapauksessa tehtävä sopimus.