Britannian hallitus on julkistanut “bounce back” -suunnitelman maatalous-, ruoka- ja juomateollisuudelle, tarkoituksena elpyminen koronapandemian jälkeen ja laajentuminen Brexitin jälkeisellä aikakaudella.
Tämän “hyväksymis-” suunnitelman tavoitteena on kasvattaa brittiläisten maatalousyritysten ulkomaankauppaa, ja se keskittyy erityisesti Aasian vientimarkkinoihin kuten Japaniin, Uuteen-Seelantiin ja Australiaan.
Elpymis- ja laajentumissuunnitelman julkistaminen ajoittuu samaan aikaan, kun Britannian vapaakauppasopimusneuvottelut sekä Yhdysvaltojen että Euroopan unionin kanssa ovat takkuisia. Yhdysvallat on itse suuri ruoan tuottaja eikä näe Britanniaa uudena vientialueena, eikä innostu brittiläisen maatalous-, meijeri-, maatalous- ja lihatuotteiden tuonnista.
Britannian neuvottelut EU:n kanssa ovat jumissa etenkin siksi, että Euroopan unioni pitää kiinni säännöistä ja kriteereistä, jotka ovat voimassa muualla Euroopassa, eikä halua myöntää brittiläisille (oikeudellisia ja taloudellisia) poikkeuksia. Myös (EU:n) kalastusoikeuksista Pohjanmeren (brittiläisellä osuudella) syntyy kiistaa. Tästä tilanteesta johtuen Britannian maataloussektori on vaarassa joutua vakavaan ahdinkoon muutaman kuukauden kuluessa ja menettää vientialueita.
Jos tänä vuonna ei saada kauppasopimusta Lontoon ja Brysselin välille, Britannia saattaa lähteä EU:sta ilman mitään järjestelyjä, mikä uhkaa aiheuttaa vakavan kauppakaoksen. EU:n ja Britannian kauppasopimuksen puuttuminen aiheuttaisi vakavia seurauksia maatalous- ja elintarvikesektorille molemmille osapuolille, ilmoitti kesäkuun alussa EU:n tärkeimpien maatalouselintarvikealan sidosryhmien yhteinen lausunto.
Pääministeri Johnsonin ilmoitus siitä, että hän haluaa etsiä maatalouden ja karjatalouden vientimarkkinoita Aasian maista, nähdään vastauksena viime viikolla kymmenien brittiläisten maatalousjärjestöjen esittämään vetoomukseen, jossa vaatimus brittiläisen maatalous- ja elintarviketeollisuuden kiireellisestä modernisoinnista ja laajentamisesta esitettiin.
Koronakriisi on noin kolmenkymmenen järjestön mukaan paljastanut järjestelmävirheitä, jotka ovat syntyneet pitkään jatkuneen kotimaisen ruuantuotannon tuen puutteen vuoksi. Ryhmä vaatii lisää vientiä, tuontikorvausta, automatisointia ja osaamisen kehittämistä. Näiden toteuttamiseksi vaaditaan heidän mukaansa lyhyellä aikavälillä merkittäviä investointeja omaan maatalous-, jalostus- ja foodservice-sektoriin.
Britannian hallitus totesi verkossa julkaistussa tiedotteessa, että vaikka sektori on ”tehnyt hyvää työtä sopeutuakseen”, vienti on kärsinyt kovasti ja hallitus ”on sitoutunut tukemaan näitä keskeisiä teollisuudenaloja pääsemään takaisin kansainvälisille markkinoille ja kasvattamaan markkinaosuutta uudelleen”. Ilmoitus pohjautuu kasvavaan huoleen Britannian maatalouselintarvikekaupan, joka vuonna 2019 oli 58 miljardia euroa, tulevasta suunnasta Brexitin jälkeen sekä EU:n ja Britannian vielä epäselvästä tulevasta suhteesta.
Maatalous-, ruoka- ja juomateollisuus on Yhdistyneen kuningaskunnan suurin valmistava teollisuusalue ja sillä on keskeinen rooli maan ruoka-alan toimitusketjussa, joka vuonna 2018 tuki Britannian taloutta 121 miljardilla punnalla ja noin neljällä miljoonalla työpaikalla. Vuonna 2019 Britannian elintarvikkeiden, rehujen ja juomien vienti oli 23,7 miljardia puntaa, mikä on 4,9 %:n kasvu vuoteen 2018 verrattuna.