Bryssel haluaa boikotillaan estää Orbánia käyttämästä hyväksi hänen tilapäistä EU-puheenjohtajuuttaan entistä enemmän. Muut EU-maat eivät liity boikottiin (vielä?), mutta tarkastelevat edustustonsa lähetystä Budapestiin tapauskohtaisesti.
Ensimmäiset boikottikutsut tulivat joukolta europarlamentaarikkoja, jotka vaativat Euroopan unionin ottamaan Unkarilta pois äänioikeuden EU:n neuvostossa. Vetoomus tehtiin vastauksena Orbánin tapaamiseen Putinin kanssa ja hänen jatkuvaan kritiikkiinsä EU:n tuesta Ukrainalle.
Useat korkeat EU-virkamiehet ovat tukeneet tätä kutsua ja ilmoittaneet, etteivät osallistu Unkarin puheenjohtajuuden alla järjestettyihin ministerikokouksiin. Tämä tarkoittaa, että monet kokoukset voivat tapahtua ilman merkittävää EU-viranomaisten läsnäoloa.
Merkittävä huolenaihe on suunniteltu huippukokous Budapestissa, jossa EU:n ulkoministerit olisi määrä kokoontua kuun lopussa. Useat jäsenvaltiot ovat jo ilmoittaneet aikovansa boikotoida tätä huippukokousta. Euroopan komissio on myös ilmoittanut, ettei kukaan sen komissaarista osallistu Unkarin hallituksen järjestämiin tapahtumiin.
Jännitteet Unkarin ja muun EU:n välillä eivät ole uusia. Unkaria on aiemminkin kritisoitu kotimaisesta politiikastaan, mukaan lukien oikeusvaltiokysymykset, lehdistönvapaus ja ihmisoikeudet.
Analyytikot korostavat, että boikotti Unkarin kokouksissa voi vakavasti heikentää Unkarin puheenjohtajuuden tehokkuutta. Ilman tärkeiden EU-virkamiesten osallistumista tärkeitä päätöksiä voi myöhästyä tai niitä on vaikeampi tehdä. Unkarin hallitus on reagoinut korostamalla, että maa täyttää puheenjohtajan roolinsa asianmukaisesti boikotista huolimatta.
Orbán on aiemmin kritisoinut EU:n mukaantuloa Unkarin sisäisiin asioihin ja edelleen väittää, että hänen tapaamisensa Putinin kanssa oli Unkarin kansallisen edun mukaista.