EU:n hallitusten johtajien tulee ensi viikolla Brysselissä huipputapaamisessa antaa selkeys vuosien 2021-2027 eurooppalaisesta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFR). Budjettikomissaari Günther Oettinger lisää painetta. Saksalainen huomautti, että jäsenmaat haluavat enemmän rahaa muun muassa ilmastoon, Afrikkaan, puolustukseen, tutkimukseen, Erasmus-ohjelmaan, maahanmuuttoon, digitaalipolitiikkaan ja ulkorajojen suojeluun. Jos budjetti ei kasva, se ei ole mahdollista, hän sanoi. ”Viivästys on yksinkertaisesti hyväksymätöntä.”
Menettelyongelmana on se, että nykyinen komissio eroaa tämän kuun lopussa, uusi Von Leyenin komissio aloittaa 1. marraskuuta, uusi Euroopan parlamentti haluaa uuden, aktiivisemman politiikan (joka myös maksaa), ja että valtionpäämiehet eivät siten voi tehdä lopullista päätöstä huippukokouksessaan 17. ja 18. lokakuuta.
Bryssel ehdotti viime vuonna lähes 1300 miljardin euron budjettia, noin 300 miljardia enemmän kuin vuoden 2014–2020 budjetissa, huolimatta vuosittaisesta 12 miljardin aukosta, joka aiheutuisi mahdollisesta Britannian EU-eron seurauksena. Tämä vastaa 1,11 prosenttia eurooppalaisista tuloista. Saksalaiset ja hollantilaiset maat eivät halua mennä yli 1 prosentin.
Promotion
Johtajat sanoivat kesällä, että neuvottelut tulee päättää tämän vuoden loppuun mennessä, mutta jäsenmaiden näkemykset eroavat edelleen suuresti, osittain siksi, että jotkut maat vastustavat ehdotettua maatalous- ja aluekehitysbudjettien leikkausta. Päätökseen vaaditaan yksimielisyys. Euroopan parlamentti haluaa muuten korottaa budjettia 1,3 prosenttiin Euroopan BKT:sta.