Ursula von der Leyenin pyynnöstä laatiessaan tulevaisuuskatsauksen Draghi toteaa, että EU jää jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta innovaation, tuottavuuden ja talouskasvun saralla. Hänen mukaansa tarvitaan kiireellisesti yhteistä eurooppalaista strategiaa tämän takamatkan kuroamiseksi umpeen.
Alun perin arvostettu Draghi oli aiottu esittelevän suosituksensa juuri ennen Euroopan parlamentin vaaleja (huhtikuun lopussa, toukokuun alussa), mutta hän lykkäsi sitä juuri ennen uuden Euroopan komission nimittämistä. Kuulopuheiden mukaan komission puheenjohtaja Von der Leyen esittelee ensi tiistaina Strasbourgissa ensimmäiset nimitysehdotuksensa uusiksi komissaareiksi.
Draghin mukaan EU:n tulisi investoida vuosittain noin 800 miljardia euroa, mikä vastaa noin 4,5 % EU:n vuotuisesta BKT:sta. Investointien tulisi kohdistua strategisiin aloihin, kuten teknologiaan, vihreään energiaan ja teollisuuden modernisointiin. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan kilpailla Yhdysvaltojen ja Kiinan nopeasti kasvavien talouksien kanssa.
Jotta tätä voitaisiin rahoittaa, Draghi ehdottaa yhteisen velan liikkeellelaskua ns. eurobondein. Tämän avulla voitaisiin yhdessä rahoittaa eurooppalaisia julkisia menoja, kuten infrastruktuuria, puolustusta ja innovaatiota. Vaikka tällainen ehdotus toteutettiin menestyksekkäästi koronakriisin jälkeen Euroopan elvytysrahaston kautta, se kohtaa nyt (vielä?) vastustusta joiltakin jäsenmailta, mukaan lukien Saksa, Alankomaat ja skandinaaviset maat, jotka ovat haluttomia ottamaan yhteistä velkaa.
Draghi korostaa vahvan EU:n tarpeellisuutta maailman näyttämöllä, erityisesti taloudellisella alueella. EU on vaarassa jäädä Yhdysvaltojen ja Kiinan varjoon, ellei nopeasti ryhdytä toimiin. Erityisesti Euroopan teknologinen takamatka huolestuttaa.
Maailman viidestäkymmenestä suurimmasta teknologiayrityksestä vain neljä on eurooppalaisia, kun lupaavat eurooppalaiset start-upit usein kääntyvät rahoituksen ja markkinamahdollisuuksien perässä Yhdysvaltoihin. Draghi varoittaa, että Eurooppa on vaarassa kokea "hitaan kuoleman", ellei se ryhdy nopeasti toimeen.
Draghi vaatii myös kansallisten veto-oikeuksien lopettamista Euroopan neuvostossa, jotta päätöksiä voidaan tehdä nopeammin ja yhteinen talouspolitiikka voidaan ohjata tehokkaammin. Hän on sitä mieltä, että Brysselin kokousrutiinit ja päätöksentekokoneiston on oltava paljon tehokkaammat. Vaikka tästä keskustellaan usein EU-vaalien yhteydessä viiden vuoden välein, harvoin päästään kompromisseihin tai päätöksiin asiassa.