Eroava maa- ja metsätalousministeri Carola Schouten ei vastusta joidenkin kalastuslaivojen kameravalvonnan pakollista käyttöönottoa merikalastuksen valvomiseksi. Hänen mukaansa 27 EU-maan joukossa näyttää muodostuvan enemmistö kameravalvonnan käyttöönoton puolesta, mikä aiheuttaa suurta tyytymättömyyttä kalastusalan keskuudessa.
Euroopan parlamentti katsoo, että kalansaalistarkastusta varten tarvitaan parempia sääntöjä. Ne kalastuslaivat, jotka on jäänyt kiinni saaliin kiintiöiden ja jo voimassa olevan ’maihinpakkolaskun’ rikkomisesta, on velvoitettava asentamaan kameravalvonta työtiloihinsa.
Euroopan parlamentin mielestä kalastuslaivat on myös varustettava GPS:llä, jotta niiden sijaintia voidaan valvoa jatkuvasti. Aivan kuten maatilalta pöytään -ruoka-ajattelussa, myös kalan alkuperän tulee olla kuluttajille selvä.
Kameroilla voidaan valvoa, kuinka suuria kalamääriä verkoista tulee, ja ettei pieniä alimitallisia kaloja salaa heitetä takaisin mereen. Jo usean vuoden voimassa ollut ’maihinpakkolasku’ kiertyy tutkijoiden mukaan yhä laajamittaisesti.
Alimitallisten kalojen takaisinheittäminen (jotka tuottavat vähemmän rahaa) kiellettiin vuonna 2016 niin kutsutun maihinpakkolaskun käyttöönoton myötä, mutta Euroopan komission virallisen kalastusneuvontajärjestön mukaan sitä tapahtuu edelleen laajasti.
Europarlamentaarikko Peter van Dalen (Kristillisliitto) kutsui kameravelvoitetta aivan vääräksi signaaliksi EU:lle kalastajille. Se osoittaa, että suurin osa europarlamentaarikoista epäilee yhä kalastajia, Van Dalen totesi vastauksessaan.
CDA ja SGP ovat pettyneitä uhkaavaan toimenpiteeseen. ”Tämä on isku hollantilaisille kalastajille kasvoille”, sanoo europarlamentaarikko Annie Schreijer (CDA). SGP puhuu ”noitavainosta” ja ”Iso veli aluksella”.
Anja Hazekamp (Eläinten Puolue) puolestaan pitää parempaa sivusaaliin valvontaa uhanalaisten lajien osalta tärkeänä paitsi kalakantojen näkökulmasta, myös lopulta itse kalastusalan edun kannalta.