Ennen rahoituseurohuippukokousta EU:n puheenjohtaja Charles Michel on esitellyt sopimusehdotuksen monivuotiseen budjettiin, jolla hän yrittää vastata EU-maiden hallitusten, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin toiveisiin ja vaatimuksiin.
Monivuotisesta budjetista on väännetty voimakkaasti jo jonkin aikaa, ja jotkut ovat jopa uhkaileet boikotilla tai estotoimilla. Ensi viikolla Brysselissä on pöydällä ehdotus, jossa budjetti on alhaisempi kuin mitä Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti halusivat, mutta silti korkeampi kuin mitä useimmat EU-maat, kuten Alankomaat, ovat tähän mennessä halunneet.
EU-puheenjohtaja Michelin loppuehdotuksen menot ovat 1,074 prosenttia yhteisestä eurooppalaisesta tulosta (BKT), mikä vastaa 1094 miljardia euroa. Euroopan komissio haluaa korottaa budjettia merkittävästi noin 1300 miljardiin euroon eli 1,11 prosenttiin. Euroopan parlamentti puolestaan haluaa vielä suuremman budjetin, ja sen mielestä kaudelle 2021–2027 tulisi varata 1500 miljardia euroa (1,3 prosenttia).
1,074 prosentin tasossa Michel pysyy aiemmin hylätyn, edellisen suomalaisen EU-puheenjohtajuuden ehdotuksen tasolla, mutta ottaa kuitenkin huomioon eri osapuolten ehdotuksia ja vaatimuksia. Hän esimerkiksi pienentää maataloustukien ja maaseudun kehittämisen menoja yli 50 miljardilla 329 miljardiin euroon. Joidenkin EU-maiden mielestä tämä on lähes neuvoteltavissa, mutta toisten mielestä se ei ole vieläkään tarpeeksi.
Vähemmän kehittyneille alueille suunnatun tuen (koheesiorahaston) osalta on suunnitteilla vastaava leikkaus, jolloin kokonaissumma on 323 miljardia. Mitä varakkaampi maa, sitä vähemmän se saa tästä rahastosta. Tästä syystä varakkaammat EU-maat tulevat menettämään tuloja. Lisäksi taloudellisesti vahvojen maiden "miljardien alennukset" poistetaan.
Oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen syyllistyneitä maita pitäisi voida leikata, mutta Michelin ehdotuksessa tämä on paljon vaikeampaa kuin aiemmissa ehdotuksissa. Tämä on jossain määrin sekä Komission että Euroopan parlamentin vaatimus, mutta pääministerit ja valtionpäämiehet eivät ole tähän mennessä uskaltaneet kunnolla puuttua vastahakoisiin EU-maihin, kuten Puolaan ja Unkariin.
Ehdotus sisältää myös lisää omia tuloja EU:n kassaan, vaikka niitä ei vielä nimettäisikään EU-veroiksi. Kyse on CO2-oikeuksien huutokauppa- ja kierrätyksettömien muovipakkausten veroista, jotka rahoittavat osaltaan Green Dealia. Tämä toisi 14–15 miljardia euroa.
Michel ehdottaa myös, että jäsenmaat saavat säilyttää vain 12,5 prosenttia tuontitullien keräämistä maksuista, nykyisen 20 prosentin sijaan. Lisäksi EU-maiden tulisi maksaa Euroopan investointipankkiin 10 miljardia euroa lisää, mikä käynnistäisi 500 miljardin lisäinvestoinnit ilmastonmuutoksen ja digitalisaation saralla.
Ensi viikolla EU-huippukokouksessa neuvotellaan kiivaasti budjetin suuruudesta ja varojen kohdentamisesta. EU:n puheenjohtaja Charles Michel ei ole kertonut, kuinka kauan huippukokous kestää. Brysselissä odotetaan, ettei sopimukseen päästä helposti. Arvellaan, että neuvotteluja saatetaan joutua jatkamaan useita öitä. Mahdollisesti tarvitaan jopa ylimääräinen huippukokous myöhemmin. Kaikkien 27 jäsenvaltion on oltava budjetista yksimielisiä.