Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat yhdessä asettaneet uusia rangaistustoimia Venäjän energia-alalle. Sekä öljy että kaasu kuuluvat pakotteiden piiriin, joilla Bryssel ja Washington pyrkivät tyhjentämään Kremlin sotakassaa entisestään.
Euroopan paketin tärkein osa on nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin ja kaupan kieltäminen Venäjältä. Lyhyet sopimukset päättyvät kuuden kuukauden kuluessa, pidempiaikaiset sopimukset viimeistään 1. tammikuuta 2027.
Euroopan johtajien mukaan kyseessä on historiallinen päätös, joka osuu kovaa Moskovan sotakoneistoon. Toimilla halutaan puolestaan vaikuttaa Venäjään taloudellisesti mutta myös vähentää Euroopan energiariippuvuutta.
Pakotteilla on vaikutuksia maailmanlaajuiseen öljymarkkinaan. Koska Kiina ja Intia etsivät uusia toimittajia, muiden alueiden öljyn hinta nousee. Kauppiaat odottavat myös kuljetuskustannusten ja vakuutusmaksujen kasvavan.
Pakettia terävöittää se, että EU asettaa ensimmäistä kertaa pakotteita ulkomaisille yrityksille, jotka mahdollistavat venäläistä vientiä. Erityisesti Aasian yrityksiä koskee toimet.
Pakotelistalle on otettu muun muassa kiinalaiset jalostamot Liaoyang Petrochemical ja Shandong Yulong sekä kauppayhtiö Chinaoil Hong Kong. EU:n mukaan ne ostavat suuria määriä venäläistä öljyä ja muodostavat näin merkittävän tulonlähteen Moskovalle.
Yhdysvallat kohdistavat omat pakotteensa suoraan venäläisiin öljyjättiläisiin Rosneftiin ja Lukoiliin sekä niiden kymmeniin tytäryhtiöihin. Washingtonin mukaan nämä yritykset rahoittavat osaltaan Kremlin sotaa.
Amerikkalaisten toimien johdosta suuret kiinalaiset valtion öljy-yhtiöt ovat toistaiseksi keskeyttäneet venäläisen öljyn ostot meriteitse. Niillä on pelko omista pakotteista osumisen vuoksi.
Samaan aikaan Euroopassa pureudutaan entistä tiukemmin Venäjän varjolaivastoon. Yli viidellesadalle alukselle, jotka kuljettavat venäläistä öljyä, on evätty pääsy eurooppalaisiin satamiin ja palveluihin.
EU:n ja Yhdysvaltojen päätökset muodostavat yhdessä raskaimman koordinoidun pakotearvion sitten sodan alun Ukrainassa. Yhteinen tavoitteena on heikentää Venäjän taloutta ja jatkaa poliittista tukea Ukrainalle.

