Euroopan komissio esitteli keskiviikkona omat ideansa kahden vuoden mittaisesta konferenssista, joka käsittelee Euroopan unionin modernisointia ja uudistamista. Komissio ei odota konferenssista laajakantoisia sopimusmuutoksia eikä merkittäviä rakennejärjestelyjä.
Euroopan komissio toivoo konferenssin käynnistyvän 9. toukokuuta, tasan seitsemänkymmentä vuotta Schumanin julistuksen jälkeen, joka loi perustan eurooppalaiselle integraatiolle.
Viime viikolla Euroopan parlamentti totesi jo, että konferenssin tulee ennen kaikkea "kuunnella eurooppalaisia kansalaisia". EU-maiden hallitukset esittävät ensi viikolla oman näkemyksensä EU:n tulevaisuudesta. Sen jälkeen kolmen toimielimen tulee sopia keskenään konferenssin tavoitteista, laajuudesta ja järjestämisestä, jonka arvioidaan kestävän noin kaksi vuotta.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi viime kesänä konferenssin Euroopan unionin demokratian edistämiseksi. Konferenssi on jossain määrin vastaus jo pitkään kyteneeen tyytymättömyyteen EU:n toimielinten toiminnasta. Jo muutama vuosi sitten nuori liberaali ranskalainen presidentti Macron ajoi innokkaasti useita laajoja uudistuksia ja uudistuksia, jotka tuolloin muiden eurooppalaisten hallitusten johtajat kohtelivat vielä varsin ystävällisesti syrjään sysäten.
Euroopan parlamentin puheenjohtaja David Sassoli kutsui konferenssia “kulmakiveksi uuden Euroopan rakentamisessa”. Hänen mukaansa viimeisen kymmenen vuoden kriisit, kuten brexit, ovat osoittaneet nykyisen hallintomallin rajoitukset. EU:n on oltava demokraattisempi, läpinäkyvämpi ja tehokkaampi, ja siinä on oltava laaja eurooppalaisten kansalaisten osallistuminen, hän totesi.
Myös kasvava Eurooppaa vastustava mieliala Isossa-Britanniassa brexit-prosessin aikana ja kansallismielisten suuntausten lisääntyminen joissakin Itä-Euroopan maissa ovat entistä selkeämmin osoittaneet, että menettelyjä ja sääntöjä on tarpeen muuttaa. Sen lisäksi viime toukokuussa, pian Euroopan parlamentin vaalien jälkeen, valtion- ja hallitusten johtajat sivuuttivat äkillisesti parlamentin "huippukandidaatit" korkeat EU-tehtävät.
Tämä herätti uudelleen vuosikymmeniä jatkuneen vallan kamppailun EU-maiden ja Euroopan parlamentin välillä siitä, kenellä lopulta on valta Euroopan komission toimeenpanevien tehtävien yli. Lisäksi jotkut pelkäävät, että EU salaa pyrkii kohti enemmän liittovaltiomaisuutta sekä lisää uusia tehtäviä ja valtuuksia.
Hollantilainen europarlamentaarikko Peter van Dalen (Kristillisdemokraatit) suhtautui jo skeptisesti. Hänen mukaansa harvat ottavat opikseen tyytymättömyydestä, joka lopulta johti brexitiin. Euroopan konservatiivit ja kansallismieliset aikovat järjestää oman konferenssinsa.