Unkari on tänä puolivuotiskautena Euroopan unionin puheenjohtajamaa, pääasiassa järjestely- ja seremoniallisissa tehtävissä ja rooleissa. EU:n sisällä Unkarin pääministeri on jo vuosia nähty hankalampana ja häiriötekijänä. Hän on yksi harvoista eurooppalaisista johtajista, jotka puolustavat Venäjän presidenttiä Putinia, jota vastaan Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä Haagissa on käynnissä tutkinta.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti, ettei sovittelupolitiikka Putinia kohtaan tule toimimaan, ja vaati yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi Ukrainassa.
Euroopan komissio harkitsee nyt mahdollisesti EU-johtajien vierailujen Unkariin lykkäämistä tai uudelleenarviointia Orbánin yksittäisten toimien vuoksi. Esimerkiksi EU-huippukokoukset eivät välttämättä pidä hetkeen Budapestissa.
Orbán puolusteli vierailuaan väittämällä, että vuoropuhelu Venäjän kanssa on välttämätöntä, huolimatta jatkuvasta sodasta Ukrainassa. Tämä kanta kuitenkin on ristiriidassa EU:n laajemman strategian kanssa, joka tähtää Venäjän eristämiseen pakotteiden avulla ja tukemalla Ukrainaa.
EU:n ulkoasioiden johtaja Josep Borrell kritisoi Orbánin vierailua ja korosti, ettei Unkarin pääministeri puhunut EU:n puolesta. Borrell painotti, että tällaiset yksipuoliset toimet voivat heikentää EU:n yhtenäisyyttä ja heikentää yhteisiä ponnistuksia Venäjän aggressioon vastaamiseksi.
Orbánin tapaaminen Putinin kanssa sisälsi keskusteluja energiahuollosta ja talousyhteistyöstä, aiheista, jotka Orbánin mukaan ovat ratkaisevan tärkeitä Unkarille. Kuitenkin nämä tiukat siteet Venäjään koetaan ongelmallisiksi muiden EU-jäsenten keskuudessa, jotka haluavat korostaa solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan ja pakotteiden tiukkaa noudattamista Venäjää vastaan.