Euroopan komissio julkaisee kesäkuussa laillisesti sitovat tavoitteet ruokahävikin vähentämiseksi. Vuonna 2015 EU:n jäsenmaat sitoutuivat puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä, mutta toistaiseksi tästä on toteutunut hyvin vähän.
Ruokahävikistä koostuva kansalaispaneeli kokoontui helmikuun puolivälissä Brysseliin 150 henkilön voimin kaikista EU-maista suunnittelemaan keinoja, joilla voitaisiin leikata unionissa vuosittain syntyvää 57 miljoonan tonnin ruokahävikkiä.
Vaikka jokainen EU-kansalainen hävittää vuosittain keskimäärin noin 127 kiloa ruokaa, maailmassa on noin 36 miljoonaa ihmistä, jotka eivät pysty hankkimaan kunnollista ateriaa joka toisena päivänä.
Yli puolet ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, mutta myös alkutuottajat ja vähittäiskaupat osallistuvat merkittävästi. Kansalaispaneelin ensimmäinen suositus oli "Mitä lähempänä viljelijää, sitä tyytyväisempi kuluttaja".
EU-kansalaispaneeli kehotti EU:ta kannustamaan ruokatuottajia ja kauppaketjuja ostamaan varastonsa lähimmältä tuottajalta. Tämä vähentäisi tarvetta vähittäiskauppiailla tilata liikaa, koska läheltä tulevat tuotteet voidaan täydentää nopeammin.
"Ruma" tai "epämuodostunut" ruoka heitetään usein pois, ja tämä käytäntö tulisi nostaa huomion kohteeksi, sillä vähittäiskauppiaiden torjuva asenne ruokaa kohtaan lisää ruokahävikkiä. Tämä tuli esille myös suosituksessa "Laajenna ruokahävikin määritelmää", jossa todetaan, että myös korjaamatta jäänyt ruoka tulisi lukea osaksi ruokahävikkiä.
Lisäksi viljelijöiden tulisi pystyä saattamaan markkinoille "vähemmän täydellisiä, mutta edelleen syötäviä tuotteita". Jokaisen maan tulisi myös kannustaa viljelijöitä asettamaan peltojensa viereen kylttejä, jotka sallivat ohikulkijoiden ja kansalaisten ottaa korjaamatta jäänyttä ruokaa mukaansa.
Paneeli esitti myös esimerkiksi ruoka-apujärjestöjen rahoittamisen tukemista, jotka auttavat paikallisia viljelijöitä hallitsemaan ruokahävikkiä.