Tanskan sikatilalliset vastustavat Euroopan komissiolle esitettyjä vaatimuksia markkinatekijöihin puuttumisesta sikataloudessa. Tanskan tilalliset pelkäävät, että heidän modernit yrityksensä joutuvat tappiolle, jos EU alkaa tukemaan tukalassa asemassa olevia kilpailijoitaan muissa EU-maissa tukien ja interventioiden kautta.
Viime viikolla kymmenen EU-maan lähes kaikkien poliittisten ryhmien kymmenet europarlamentaarikot pyysivät uudelleen maatalouskomissaari Wojciechowskia tukemaan pulassa olevia sikatilallisia, esimerkiksi ostamalla ja väliaikaisesti varastoimalla sikoja sekä avaamalla uusia markkinoita.
Kaksi Alankomaiden AGRI-komission jäsentä, Ruissen (SGP) ja Schreijer-Pierik (CDA), kannattivat tätä pyyntöä. Myös maatalousjärjestöt kuten LTO ja COPA-Cogeca puolustavat EU-interventiota, mutta Alankomaiden maatalousministeri Staghouwer vastustaa sitä.
Maatalouskomission kirjeen laati ja allekirjoitti komission puheenjohtaja Norbert Lins (EPP) sekä yhdeksän kymmenestä poliittisesta ryhmästä poliitikkojen myötävaikutuksella (vain vihreät olivat vastaan), mutta kirje ei ole virallisesti hyväksytty äänestyksellä AGRI-komissiossa.
Koronarajoitusten, sikaruton ja korkeiden energiahintojen takia erityisesti pienet ja keskisuuret sikatilat ovat käyttäneet huomattavan osan säästöistään, kerrotaan kirjeessä. Pelätään, että monissa EU-maissa sikateollisuus häviää, jolloin jäljelle jää vain muutama suuri ja vahva vientimaa. Wojciechowski on aiemmin huomauttanut, että kolme neljäsosaa Euroopan sianlihasta on muutaman suuren yrityksen hallussa.
EU otti käyttöön vastaavia kohdennettuja tukitoimia vuosina 2011, 2015 ja 2016, mutta Kööpenhaminan yliopiston Ruoka- ja resurssitalouden instituutin tutkijoiden mukaan ne vaikuttivat vain suhteellisen vähän hintoihin. Tanskan sikateollisuuden mukaan EU:n olisi parempi olla puuttumatta vapaaseen markkinatalouteen.
Kuitenkin maatalouskomissaari Wojciechowski vastauksessaan selvitti, että vaikka useat itäeurooppalaiset maat pyytävät tukea sikataloudelleen, suurimmat sianlihan tuottajamaat ovat sitä vastaan. Näihin kuuluvat tärkeimmät tuottajat kuten Saksa, Espanja, Italia, Tanska, Alankomaat, Ruotsi ja Suomi.
”Nämä seitsemän jäsenmaata vastaavat lähes kahta kolmasosaa EU:n sianlihantuotannosta, eivätkä ole pyytäneet markkinatoimia. Uskon, että tämä on selvä merkki, jonka en voi sivuuttaa.”