Uusi äänestys ammattilaiskomiteassa on tarpeen, koska viime kuussa Kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa (SCoPAFF) ei löytynyt enemmistöä jatkon puolesta tai vastaan. Glyfosaatin päätökseen vaaditaan määräenemmistö: vähintään 55 prosenttia EU-maista ja 65 prosenttia EU:n väestöstä.
Saksa, Ranska ja Slovenia pidättyivät äänestämästä viime kuussa, ja Kroatia, Luxemburg ja Malta äänestivät vastaan. Pidättäytyjät ja vastustajat muodostavat yhteensä 35,27 prosenttia EU:n väestöstä. Näin ollen 65 prosentin kynnys jäi kannattajilta juuri saavuttamatta.
Viime vuosina useat EU:n jäsenmaat ovat ilmoittaneet ottavansa jo omia glyfosaatin rajoituksia käyttöön odotellessaan EU:n päätöksiä. Ranskan presidentti Macron sanoi aiemmin vastustavansa jatkolupaa, mutta on sittemmin luopunut tästä kannasta.
Alankomaissa toisen kamari hyväksyi vuonna 2018 mietinnön käytön rajoittamiseksi, mutta viime vuosina perättäiset ministerit Schouten, Staghouwer ja Adema eivät ole EU-tasolla ajaneet tätä kantaa.
Glyfosaatin käyttö maataloustuotteissa on kiistanalaista useiden vuosien ajan, koska vastustajien mukaan se aiheuttaa terveysriskejä. Hyväksynnän uudistaminen vuonna 2017 oli tiukalla, erityisesti lupausten perusteella toteutettavan tieteellisen EFSA-tutkimuksen ansiosta. Alankomaat on yksi neljästä maasta, jotka valvovat tätä tutkimusta. Kunnes lausunto on valmis, Brysselissä kukaan ei halua ottaa riskiä.
Toisen äänestyskierroksen tiistaina osaltaan merkittävä on se, että esimerkiksi Slovenian kannanmuutos, joka edustaa 0,47 prosenttia EU:n väestöstä, riittäisi väliaikaiseen jatkoon.
Lisäksi tiistaina seurataan Saksan äänestyskäyttäytymistä, jossa voimassa on vuoden alusta keskipiirissä vasemmistolainen hallituskoalitio, vihreän ministeri Cem Özdemirin johdolla maatalousministeriössä. Saksa äänesti vuonna 2017 tuolloin CSU-ministeri Schmidtin johdolla jatkosopimuksen puolesta, aiheuttaen suurta ärtymystä SDP-kumppanille ja auttaen kannattajia saavuttamaan niukan enemmistön.

