Von der Leyen on pyytänyt Strohschneideria johtamaan seuraavien kuukausien aikana kaikkien EU-maatalouden sidosryhmien keskusteluja. Vielä muutama vuosi sitten hän oli Borchert-komission jäsen, joka Saksassa tutki maatalouden ja karjatalouden tulevaisuuden skenaariota. Suunnitelmana on saattaa dialogi päätökseen kesällä ja esittää visionäärinen suunnitelma syyskuuhun mennessä.
Strateginen dialogi esiteltiin 13. syyskuuta 2023 Von der Leyenin toimesta edistämään “enemmän dialogia ja vähemmän polarisaatiota” maatalouspolitiikassa. Tämän vuoksi ruokatuottajat, kansalaisjärjestöt ja eri maatalousalan sidosryhmät on nyt koottu yhteen.
Viljelijöillä sellaisissa maatalousvaltioissa kuin Ranska, Saksa, Alankomaat, Puola ja Romania on pitkä lista valituksia. Heidän protestinsa kohdistuvat sekä kansallisiin lakiehdotuksiin että uusiin eurooppalaisiin säädöksiin. Useissa maissa vihaiset viljelijät ovat traktoreilla estäneet moottoriteitä. Heidän levottomuuksiaan rohkaisevat (erityisesti Saksassa, Ranskassa ja Italiassa) äärioikeistolaiset puolueet, jotka hakevat äänestäjien tukea kesäkuun Euroopan parlamentin vaaleihin. Mielipidemittaukset viittaavat mahdolliseen voimakkaaseen oikeistolaiseen käänteeseen.
EU:n sisällä lähes kaikki maatalouteen ja ruokaan liittyvät asiat olivat pitkään maatalouskomissaarin ja maatalousvaliokunnan toimivaltaan, jotka korostivat ennen kaikkea eurooppalaisten viljelijöiden etuja. Luontoaktiivien, luomuviljelijöiden, ympäristöjärjestöjen ja vasemmistoliberaalien ryhmien turhautuessa muutoksia tähän on alkanut tapahtua vasta nykyisen Von der Leyenin komission astuttua virkaan.
Komissaarien Frans Timmermansin (ilmasto) ja Virginius Sinkeviciuksen (ympäristö) johdolla on muutaman vuoden ajan siirretty useita toimivaltuuksia maatalouspolitiikasta ympäristöpolitiikkaan, mikä on aiheuttanut suurta tyytymättömyyttä monien viljelijöiden ja heidän eurooppalaisten kattojärjestöjensä keskuudessa. Tästä syystä maatalous- ja ruokakeskusteluissa vallitsevat edelleen vastakkaiset näkemykset Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan (agri) ja ympäristövaliokunnan (envi) välillä.
Espanjan maa- ja metsätalousministerin Luis Planasin mukaan Bryssel on yhteisen maatalouspolitiikan, Green Dealin, maatilalta lautaselle -ruokastrategian sekä muiden maatalousjärjestelyjen yhteydessä “asettanut ympäristövaatimuksia maataloussektorille [...] ilman riittävää selvennystä, dialogia tai taloudellista tukea”. Euroopan komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič, joka jatkaa Green Deal -asioissa Frans Timmermansin työtä, katsoo strategisen dialogin käynnistyneen “oikeaan aikaan” – vaikka jotkut ministerit katsovat, että tämä on itse asiassa myöhäistä.
Kriitikoiden mukaan tulosten saaminen ennen kesäkuun EU-vaaleja on “vaikeaa”. Tässä tapauksessa koko asia siirtyy käytännössä vaalien (kesäkuu 2024) yli, jonka jälkeen poliittisten ryhmien on löydettävä kompromissi, ja uudesta eurooppalaisesta komissiosta tulevien komissaarien on aloitettava sen toimeenpano (vuodesta 2025 alkaen).