EU-maatalousministerit keskustelevat Saksan Koblenzissa Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Sekä Euroopan vihreän kehityksen puolestapuhujat että vastustajat aikovat osoittaa mieltään siellä sunnuntaista alkaen. He vaativat joko enemmän kestävyyttä tai vähemmän leikkauksia.
Ministerit kokoontuvat Koblenziin sunnuntaina ja maanantaina; Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta jatkaa kolmen kesätauon jälkeen keskusteluja monivuotisen talousarvion, yhteisen maatalouspolitiikan ja Vihreän kehityksen osalta keskiviikkona. Ottaen huomioon mielipide-erot ja eturistiriidat, neuvotteluista voi tulla tiukat, eivätkä ne koske pelkästään poliittisia ryhmiä, vaan myös Euroopan komissiota, ministerineuvostoja ja jopa valtioiden päämiehiä ja hallituksen johtajia.
Kun vielä muutama vuosi sitten EU:n maatalouskomissaari, Euroopan maatalouskomissio ja maatalousministerit päättivät politiikasta ja budjeteista, on Brysselissä nykyään maatalouskatsanto hyvin erilainen.
Useat EU-maat ovat jo vuosia vaatineet suurten EU-maatalousmenojen pienentämistä, mikä on pitkään ollut suurten maatalousmaiden vastustuksena. Lähes kolmannes koko EU:n budjetista menee maatalouteen. Nyt, kun koronapandemian elvytyspakettiin on varattava satoja miljardeja, ei kukaan, edes AGRI, pääse väistymään leikkauksilta. Tämä saattaa tarkoittaa, että Yhteisen maatalouspolitiikan tuet jaetaan jatkossa aivan erilaisella tavalla.
Eurooppa haluaa olla maailman johtaja ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon ja ympäristön suojelussa, mutta EU kamppailee vielä tämän näkemyksen sovittamisessa oman valtavan maataloustukijärjestelmänsä kanssa. Lohko on myös uudistamassa 336 miljardin euron yhteistä maatalouspolitiikkaansa (YMP), jonka komissio pitää keskeisenä saavuttaakseen nämä 'vihreät' tavoitteet.
Lisäksi seuraavan puolen vuoden aikana tulee selkeytyä, saako ympäristövaliokunta ENVI tosiasiallisesti suurimman sananvaltan Vihreän kehityksen budjeteista, ja siten myös AGRI:n budjetin tärkeimmästä osasta.
Ennen kuin Euroopan unioni on hyväksynyt Vihreän kehityksen lainsäädännön, ehdotus saa jo nyt vastustusta ja varauksia joiltakin EU-mailta ja maatalouslobbareilta. Kuusi Itä-Euroopan maata vaati tässä kuussa, että vihreät tavoitteet tehdään neuvoa-antaviksi eikä sitoviksi.
Viljelijät eivät saa Brysseliltä odottaa, että he "tukevat strategiaa, joka heikentää heidän omien alojensa elinkelpoisuutta", varoitti Pekka Pesonen, Euroopan maatalouslobbarien Copa & Cogecan johtaja, toukokuussa. EU:n maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski on aiemmin todennut, että Brysselin suunnitelmat voidaan "tarkistaa", jos ne uhkaavat kilpailukykyä tai ruokaturvaa.
Kriitikot ihmettelevät nyt, voidaanko maatalouspolitiikan uudistus ja Vihreä kehitys todella sovittaa yhteen vai tuleeko toinen dominoimaan toista. Keskustelu siitä, kuinka paljon viljelijöitä tulisi kannustaa ympäristötalkoisiin – ja kuinka paljon rahaa siihen tarvitaan – määrää monien Euroopan parlamentin poliitikkojen ohjelmia myös seuraavan puolen vuoden aikana.