Suomi on tehnyt uuden ehdotuksen kiistan ratkaisemiseksi Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen (2021–2027) osalta. Pyörivänä puheenjohtajamaana Suomi ehdottaa EU:n budjetin koon kasvattamista 1,07 prosenttiin Euroopan bruttokansantuotteesta (bkt). Tämä on vähemmän kuin Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ovat vaatineet, mutta enemmän kuin jotkut EU-maat haluavat maksaa.
Ehdotus sijoittuu suunnilleen uuden Euroopan komission toiveen (1,11 prosenttia EU:n bkt:sta) ja nykyisen budjetin (1,00 prosenttia) välille. Suomi leikkaa koheesiorahastoista 12 prosenttia taloudellisesti heikompien alueiden tukemiseksi. Myös maatalousbudjetti leikataan Suomi-mallin mukaan merkittävästi, eli sen koko pienenee 13 prosenttia.
Maatalouden menoihin kohdistuva 13 prosentin leikkaus tulee tuntumaan kovin eteläisissä maissa, mutta se oli oikeastaan odotettavissa ja looginen. Yhteisen maatalouspolitiikan budjetti määritellään seitsemän vuoden välein, ja seitsemän, neljätoista sekä kaksikymmentäyksi vuotta sitten varoitettiin jo, että EU-rahoja on kohdistunut liikaa maatalousyhtiöille.
Useiden EU-maiden peräkkäisten vaalien, Brexitin aiheuttaman sekavuuden, jatkuvan siirtolaiskriisin sekä mahdollisen uuden rahoituskriisin pelon vuoksi yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen neuvottelut jumittuivat. Nyt aloituspäiväksi on asetettu kesä 2021 Brysselissä. Se, että säästöjä tehdään jo tässä vaiheessa, on huolestuttava merkki.
Uuden monivuotisen rahoituskehyksen alkuperäinen (vanhan) komission ehdotus oli jo vakavan kritiikin kohteena. Suuntaus oli: yhä vähemmän rahaa maatalouteen (palikka 1) ja yhä enemmän ympäristö- ja ilmastotoimiin (palikka 2), mahdollisesti myös lineaarinen 10 prosentin vähennys koko maatalousbudjettiin. Tämä tarkoittaa tulotuesta luopumisen jatkumista. Uusi (puolalainen) maatalouskomissaari Wojciechowski pysyi tästä viisaasti vaiti Euroopan parlamentin kuulemisessa – muuten hänen uransa olisi voinut päättyä heti.
Suomen ehdotus 1,07 prosentilla ylittää kuitenkin nykyisen budjetin koon. Tämä ärsyttää neljää pohjoista EU-maata, kuten Alankomaita ja Saksaa. Nämä maat katsovat, ettei EU:n budjetin tulisi kasvaa vaan ennemminkin pienentyä Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisen vuoksi. He haluavat pitää budjetin 1 prosentissa bkt:sta.
Tällaisella linjalla nämä neljä hallituksen johtajaa ovat vastakkain muiden EU-maiden, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kanssa, jotka pitävät absoluuttisen 1 prosentin menorajan asettamista epärealistisen matalana.
Pettymystä ’itsekkäille neljälle’, kuten Brysselin kirjeenvaihtajat heitä kutsuvat, aiheuttaa se, ettei Saksa (EU:n suurin rahoittaja) aio tyytyä nollarajaan. Asianomaiset kertovat, ettei liittokansleri Merkel halua allekirjoittaa ehdotusta, koska hän katsoo 1,00 prosentin olevan liian tiukka raja. Hän pitää kätensä vapaana kompromissille, joka tulisi kalliimmaksi.