Torstaina EU-maiden hallitusten johtajat kokoontuvat Brysseliin keskustelemaan uudesta monivuotisbudjetista. Suurten mielipide-erojen takia tämä ylimääräinen taloushuippukokous ei johda yhteisymmärrykseen tai sopimukseen, vaan korkeintaan poliittiseen yksimielisyyteen EU:n tehtäväkentän uudistamisen tarpeesta.
Ongelman ydin on siinä, että useat maat ja poliittiset johtajat tunnustavat, että jo 75 vuotta toimineen Euroopan unionin toimintatapoja ja tehtäviä on "uudistettava" ja että EU:n tulee ottaa vastaan enemmän ja erilaisia tehtäviä. Ilmasto-, Green Deal- ja uusiutuvan energian politiikka, parempi ulkorajojen valvonta, turvapaikanhakijoiden oikeudenmukainen vastaanoton jakaminen ja moderni teknologiapolitiikka ovat esimerkkejä tästä.
Koska useimmat EU-maat eivät halua korottaa vuosittaisia maksujaan Brysseliin, ei ole varoja toivottuihin uusiin tehtäviin, ja nykyisistä tehtävistä on siksi pakko säästää. Miksi EU:n pitäisi edelleen tehdä samoja asioita kuin vuosikymmeniä? on kysymys. Euroopan maatalouspolitiikka, jonka vuosibudjetti on 59 miljardia euroa ja joka muodostaa yli kolmasosan koko budjetista, on merkittävä osa tätä. Alankomaat on yksi maista, jotka katsovat yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) budjetin voivan pienentyä neljänneksellä.
Juuri tällä viikolla tavallisesti hyvin informoitu Politico-lehti paljasti, että Brysselin kulisseissa korkeimmalla tasolla on käyty pitkään kamppailua maataloustukien suhteen. Maatalousosaston ylentä johtaja vastustaa sitä, että maataloustukien arviointi ja myöntäminen alistettaisiin liian nopealle Green Deal -muutokselle. Tämä ilmenee salatuista sisäisistä sähköposteista.
Brysselin korkeimman maatalousvirkamiehen mukaan nykyisiä maataloustukia ei tulisi tähän mennessä lopettaa tai vähentää. Hän olisi puolustanut lopettamisen sijaan ensin vauhdin hidastamista. On odotettavissa, että erityisesti Ranska ja Puola vastustavat maataloustukien leikkauksia. EU:n komission puheenjohtaja Charles Michelin esittämässä kompromissiehdotuksessa osa nykyisestä tuesta muuntuu suoraksi viljelijöiden 'tulon tukemiseksi', ja suurille maatalouskonserneille osoitetaan vähemmän rahaa.
Maaliskuun lopussa odotetaan ehdotuksia 'tilalta lautaselle' -strategiasta sekä vuoteen 2030 ulottuvasta biodiversiteettistrategiasta. Nämä vaikuttavat uuteen CAP:iin, mikäli Euroopan komissio saa tahtonsa läpi. EU-maiden on tulevissa CAP-suunnitelmissaan otettava huomioon, että vähintään 40 % menoista tukee ilmastotavoitteita. Euroopan ilmastolaki vakiinnuttaa tämän, joten uudet CAP-suunnitelmat tullaan joka tapauksessa arvioimaan ilmastopolitiikan näkökulmasta. Tämän vuoksi ei ole odotettavissa, että Brysselissä nyt jo mainittaisiin lukuja maatalousmenojen leikkauksista.
Alankomaiden pääministeri Mark Rutte aikoo erityishuippukokouksen aikana pitää kiinni toivestaan, ettei eurooppalaista budjettia eikä Alankomaiden maksuosuuksia kasvateta. Vaikka hän saisi vastineeksi nykyaikaisemman EU-budjetin, pääministeri Rutte ei halua lisämaksuja.
Tämän Rutte kertoi tiistai-iltana keskustelussa Haagin parlamentissa. EU:n puheenjohtajan Charles Michelin viimeaikainen ehdotus on hänen mukaansa hylättävä. Alankomaiden pyrkimys olla kasvattamatta EU-budjettia on Rutten mukaan vain keino varmistaa, ettei Alankomaat maksa enempää kuin nykyisin.
Euroopan komissio haluaa korottaa EU-budjetin 1,11 prosenttiin kaikkien jäsenmaiden yhteenlasketusta taloudesta. EU:n puheenjohtaja Charles Michel esittää kompromissiehdotuksessaan 1,074 prosentin tasoa. Tämä merkitsisi Alankomaille kahden miljardin euron korotusta. Rutte jättää kuitenkin tilaa budjetin korotukselle, kunhan se ei merkitse Alankomaiden nettomaksujen kasvua.