Euroopan komissio yrittää lievemmällä ehdotuksella uusien maakaasu- ja ydinvoimaloiden investoinneista välttää uhkaavaa konfliktia EU-maiden välillä. EU-komissaariat vuodattivat veroehdotuksen, jossa ydin- ja maakaasuenergiaan sijoittamista joissakin tapauksissa kutsutaan 'ympäristöystävälliseksi'.
Ehdotus on lähetetty EU-maille, mutta sitä ei ole vielä virallisesti julkistettu eikä toimitettu Euroopan parlamentin ryhmille. Uuden EU-verosääntelyn ('taksonomian') mukaan ydinlaitoksiin tehtävät investoinnit saavat vihreän leiman vain, jos käytetään uusimpia teknologioita. Lisäksi pitää olla riittävästi rahaa sekä konkreettinen suunnitelma ydinjätteen varastointiin ja käsittelyyn.
Uudet kaasulla toimivat voimalat sallitaan vain, jos niiden CO2-päästöt ovat merkittävästi alhaisemmat. Ehdotetut 'poikkeukset' koskisivat lisäksi vain seuraavaa 20 vuotta.
Ehdotus on erittäin kiistanalainen ja jo viime kuussa se herätti ankaria keskusteluja eurooppalaisten valtioiden päämiesten ja hallitusten välillä. Ranska ja noin kymmenen muuta maata puolustavat ydinenergiaa, koska se voi olla apuväline EU:n itselleen vuonna 2050 asettaman ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Mutta muun muassa Itävalta ja Saksa ovat järkähtämättömästi sitä vastaan ydinjätteen vaarojen vuoksi.
Ympäristöliikkeen ja monien EU-maiden suurin vastalause on, että Brysselin tuella rahoitetut uudet kaasu- ja ydinvoimalat hidastavat todellisten puhtaiden energiamuotojen, kuten auringon ja tuulen, kehitystä. He pelkäävät, että sijoittajat pitävät rahansa kiinni vähemmän ympäristöystävällisessä energiassa, jolloin innovaatioihin menee vähemmän varoja.
Alankomaiden europarlamentaarikko Bas Eickhout (Vihreät) puhui 'vihreän pesun' puolesta ja totesi äskettäin, että 'Pariisin ilmastosopimuksen voi unohtaa'. Ilmastokomissaari Frans Timmermans sanoi aiemmin uusien ydinvoimaloiden tukemisesta, ettei siitä hänen mukaansa ole tarvetta, vaikka komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen oli sitä puolustanut.
Asiantuntijoiden mukaan vastustajien mahdollisuus saada Euroopan neuvostossa aikaan pätevä enemmistö komission linjan muuttamiseksi on pieni. Tarvitaan 15 jäsenmaata, jotka kattavat 65 prosenttia EU:n väestöstä. Euroopan parlamentissa hylkäävä enemmistö on todennäköisempi.
Kompromissi, joka sallii uusien kaasu- ja ydinvoimalainvestointien myöntämisen tiukemmilla ehdoilla joissakin tapauksissa, nähdään voittona Ranskan presidentti Macronille. Hän on puolustanut tätä pitkään ja on lisäksi seuraavat puoli vuotta EU:n puheenjohtaja.
Juuri viime viikonloppuna Saksassa suljettiin kolme ydinvoimalaa. Maassa on jäljellä vielä kolme, jotka suljetaan vuoden sisällä. Saksa lopettaa kokonaan ydinenergian käytön sähköntuotannossa. Päätös tehtiin jo 2011. Välittömänä syynä oli ydinonnettomuus Japanin Fukushimassa.
Alankomaissa ainoa sähköä tuottava ydinvoimala on tällä hetkellä Zeelandin Borsselessa sijaitseva voimala. Tämä 485 megawatin ydinvoimala tuottaa noin 3 prosenttia maan tarvitsemasta sähköstä. Se on vanha voimala, valmistunut vuonna 1973. Dodewaardin ydinvoimala oli Alankomaiden ensimmäinen ydinvoimala, joka otettiin käyttöön 1969. Sähköntuotanto lopetettiin vuonna 1997.