Ilmanlaatu Euroopassa on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta suurin osa EU-maista ei silti täytä kansainvälisiä terveysnormeja.
Vain neljä EU-maata täyttää EU:n kriteerit, käy ilmi Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) uudesta vuosiraportista. EU on jo ryhtynyt oikeustoimiin 18 maata vastaan ja haastoi Ranskan oikeuteen viime kuussa.
Kolme neljästä kaupunkialueiden EU-kansalaisesta altistuu edelleen liian korkeille ilmansaastepitoisuuksille, neljä prosenttia yli EU-rajojen. Arviolta 379 000 ennenaikaista kuolemaa johtuu pienhiukkasille altistumisesta, 54 000 typpidioksidille (NO2) ja 19 000 otsonille.
EEA:n mukaan ilmanlaatu EU:ssa parani vuosina 2008–2018 siten, että ennenaikaisten kuolemien määrä pienhiukkasten ja NO2:n vuoksi väheni vastaavasti 13 ja 54 prosenttia. Tuona aikana etenkin voimalaitokset ja teollisuus ovat vähentäneet saastettaan, mutta maataloussektori, joka tuottaa ammoniakkipäästöjä keinolannoitteista ja lietteestä, on vähentänyt saastetta hitaammin.
Hallinto ei tee tarpeeksi myrkyllisten päästöjen vähentämiseksi lähteellä, varoittaa keskus. Tutkimus osoittaa, että haitalliset päästöt maataloudesta ja asuntojen lämmityksestä eivät alene tarpeeksi nopeasti. Lähes jokainen EU-maa ylitti vuonna 2018 suositellut rajat. Ainoastaan Viro, Suomi, Islanti ja Irlanti eivät niitä ylittäneet.
Bulgaria, Kroatia, Tsekin tasavalta, Puola, Romania ja Italia ylittivät EU:n pienhiukkasrajoitukset. Pienhiukkaset ovat yksi vaarallisimmista ilmansaasteiden muodoista, joka aiheutti vuonna 2018 noin 417 000 ennenaikaista kuolemaa 41 Euroopan maassa.
Belgia ja Alankomaat jättivät suunnitelmansa huhtikuun 2019 alussa, juuri ennen määräaikaa. Italian suunnitelma on puolitoista vuotta määräajan jälkeen yhä "luonnosvaiheessa", kun taas Kreikka, Luxemburg ja Romania eivät ole jättäneet lainkaan suunnitelmaa.