Ruokatuonnin rajoittaminen on vastaus aiempiin EU:n viljelijöiden valituksiin, muun muassa Mercosur-sopimusta neljän Etelä-Amerikan maan kanssa vastaan. Viime vuonna viljelijät protestoivat kaikkialla Euroopassa myös EU:n ilmasto- ja ympäristösääntelyn kiristyvää painetta vastaan.
Lisäksi he valittavat tiukoista Green Deal -normeista, joita EU asettaa eurooppalaisille viljelijöille, mutta joita muualla maailmassa ei noudateta. Tämän seurauksena heidän kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla heikkenee, he sanovat.
Bryssel haluaa siksi määritellä, että vaarallisimmat, EU:ssa kielletyt torjunta-aineet eivät "saa tulla EU:hun tuontituotteiden kautta", kuten Hansen keskiviikkona julkaistavassa (”100 päivän kuluessa virkaanastumisestaan”) luonnoksessa todetaan. Tällä Hansen myös vastaa Ranskan vaatimaan kauppasopimusten ‘peilaamiseen’.
Euroopan komission suunnitelma voi kuitenkin aiheuttaa Yhdysvaltain presidentti Trumpin suuttumuksen, joka on toistuvasti syyttänyt EU:ta Yhdysvaltojen epäreilusta kohtelusta.. Trump haluaa asettaa tuontitulleja kauppakumppaneille, joita hän syyttää epäreilusta kaupankäynnin harjoittamisesta, mutta hän perui viime viikolla pakotteet Kanadaa ja Meksikoa vastaan.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut aiemmin tässä kuussa, ettei EU halua kauppasotaa amerikkalaisten kanssa, mutta ei myöskään epäröi ryhtyä vastatoimiin tarvittaessa.
Komissio kertoo kemiallisesti saastuneiden elintarvikkeiden tuonnista, että se haluaa välttää yleisen kiellon ja päättää asiakohtaisesti ottaen huomioon markkinaolosuhteet ja alkuperämaan, kertoi EU-virkailija. Näin Bryssel luo tilaa neuvotteluille Washingtonin kanssa.
Komissio aikoo tehdä vaikutusarvion tänä vuonna. Tässä vaikutusraportissa selvitetään päätöksen vaikutusta EU:n kilpailuasemaan, mukaan lukien Maailmankauppajärjestön WTO:n sääntöjen noudattaminen.