Nämä kaksi maata katsoivat, että nykyisen unionin tulee ensin järjestäytyä uudelleen ja modernisoitua ennen kuin uusia jäseniä hyväksytään. On epäselvää, onko Venäjän sota Ukrainaa vastaan muuttanut tätä näkemystä.
Euroopan parlamentti katsoo, että ehdokasmaiksi eivät saa päästä vain Moldova ja Ukraina, vaan myös Bosnia-Hertsegovina. Europarlamentaarikot kuitenkin katsovat, että liittymiskriteereitä täytyy muuttaa: neuvottelut on saatava päätökseen kuudessa vuodessa, ja myös väliaikaisia kurisanktioita on voitava asettaa.
Parlamentaarikot pitävät laajentumispolitiikkaa EU:n vahvimpana geopoliittisena valttina, etenkin Venäjän kasvavan uhkan valossa. Jo nyt maat, jotka haluavat liittyä, voivat sovittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa EU:n kanssa yhteen. Jotkut tekevät niin.
Europarlamentaarikot suhtautuvat kuitenkin kriittisesti Serbiaan, joka ei osallistu EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin. Europarlamentaarikko Tineke Strik (Vihreät) toteaa, että Venäjän agressio on ”oikeutetusti” lisännyt halukkuutta EU:n laajentumiseen.
Alankomaat vastustaa edelleen Bulgarian liittymistä Schengenin alueelle, joka tarkoittaa vapaan matkustamisen aluetta Euroopassa. Romania ja Kroatia ovat kuitenkin valmiita hyväksyttäviksi. Alankomaiden pääministerin Mark Rutten mukaan Bulgaria ei vielä täytä vaatimuksia, jotta bulgarialaiset voisivat matkustaa EU-maiden läpi ilman passintarkastuksia.
Rutte kutsui päätöstä päästää Romania nyt mukaan ”suureksi askeleeksi”, sen jälkeen kun Alankomaat oli vuosia vastustanut heidän liittymistään Schengeniin. Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti katsovat, että kaikki kolme EU-maata ovat noudattaneet aiemmin tehtyjä sopimuksia.
Asiaa käsitellään 8. joulukuuta EU:n oikeus- ja sisäministerien kokouksessa. Sekä uusien Schengen-maiden hyväksynnässä että EU:n laajentamisessa vaaditaan yksimielisyys päätöksenteossa.