Korkeiden vesien vuoksi Itävallassa, Saksassa, Puolassa, Tšekissä, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa on veden alle jäänyt kokonaisia alueita. Infrastruktuuri ja talot ovat tuhoutuneet, ja satojatuhansia ihmisiä on joutunut pakenemaan.
Europarlamentaarikot valittivat viimeaikaisista EU:n pelastuspalvelun leikkauksista. He haluavat varata seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen lisärahoitusta katastrofivalmiuden parantamiseen. He vaativat myös, että EU:n solidaarisuusrahasto olisi "suhteessa Euroopan lisääntyvien ja vakavampien luonnonkatastrofien määrään ja vakavuuteen".
Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana vähintään 5,5 miljoonaa EU-kansalaista on kärsinyt luonnonkatastrofeista. Niissä on kuollut kolmetuhatta ihmistä ja taloudellisia vahinkoja on aiheutunut yli 170 miljardin euron edestä.
Luonnonkatastrofien lisääntyminen liittyy vahvasti ilmaston lämpenemiseen, sanovat monet europarlamentaarikot. Tänä vuonna rikkoontui jälleen ennätys: kesä 2024 oli lämpimin koskaan EU:ssa. Tämä suuntaus ennustetaan jatkuvan.
Tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi EU:n tulee pitkällä aikavälillä lisätä investointeja "alueelliseen ja paikalliseen resilienssiin". EU:n tulevan politiikan tulee myös keskittyä entistä enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Torstaina hyväksytyssä päätöslauselmassa tuhoisista tulvista europarlamentaarikot ilmaisevat tyytymättömyytensä EU:n siviilisuojamekanismin viimeaikaisiin leikkauksiin. He vaativat riittävää ja parannettua rahoitusta valmiuden lisäämiseksi ja kapasiteetin kehittämiseksi, erityisesti seuraavaa monivuotista EU:n rahoituskehystä ajatellen.
(Uuden) Euroopan komission tulisi siksi nopeasti laatia ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma, toteavat europarlamentaarikot. Mukaan kuuluu myös konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia. Tämä on jo osittain ilmoitettu komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin toimikaudelle 2024–2029.
Sdp:n europarlamentaarikko Mohsmed Chahim sanoo, että "tämä ei ole vuosisadan tulva, vaan tulvien vuosisata" ja kokee, että toimia on ryhdyttävä. "Emme voi jättää näitä ihmisiä yksin. Emme voi jättää näitä viljelijöitä yksin. Emme voi antaa näiden keskustelujen toistua vuosittain katastrofien jälkireaktiona. On aika ryhtyä määrätietoisiin toimiin." Hän puolustaa "resilienssiä Eurooppaa", joka kestää ilmastonmuutoksen ääripäät.
Chahimin kollega Jeanette Baljeu (VVD) on samaa mieltä. "Tämä katastrofi, kuten myös vuoden 2021 tulvat muun muassa Alankomaissa ja lukuisat maastopalot Etelä-Euroopassa, muistuttavat meitä kivuliaasti siitä, kuinka ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofien esiintymistiheyttä ja vakavuutta."
Hän lisää vielä: "Alankomaiden vuosikymmenten kokemus vedenhallinnasta osoittaa, että voimme suojella itseämme panostamalla kohdennetusti vesienhallintaan ja investoimalla."