Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ETT) katsoo, että Euroopan unionin on investoitava enemmän ja eri tavalla, jos se haluaa täysin lopettaa ilman saastumisen. Lisäksi EU ei tee tarpeeksi varmistaakseen, että nykyiset tuet ja investoinnit siirtyvät kestäviin toimintoihin.
Siirtymiseen nettonollapäästöihin perustuvaan talouteen tarvitaan julkisten tukien lisäksi merkittäviä yksityisiä ja julkisia investointeja. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erikoisraportissa vaaditaan EU:lta johdonmukaisempaa toimintaa. Aiemmin tuomioistuin on jo ehdottanut, että myös maataloudessa otettaisiin käyttöön saastuttaja maksaa -periaate.
"EU:n toiminnalla kestävän rahoituksen alalla on täysi vaikutus vasta, kun otetaan käyttöön lisätoimia ei-kestävien toimintojen ympäristö- ja sosiaalisten kustannusten hinnoittelemiseksi", sanoo Euroopan tilintarkastustuomioistuimen Eva Lindström.
"Ei-kestävä liiketoiminta on edelleen liian kannattavaa. Euroopan komissio on tehnyt paljon tämän kestämättömyyden näkyväksi tekemiseksi, mutta perusongelmaan on yhä puututtava."
Tärkeimmät ongelmat ovat, että ei-kestävien toimintojen kielteisiä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia ei huomioida, eikä ole selvää, mikä on kestävää ja mikä ei. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tarvitaan lisätoimia, jotta kasvihuonekaasulupien hintoihin sisällytettäisiin kokonaisvaltaiset ympäristökustannukset.
Monet taloudelliset toiminnot EU:ssa ovat edelleen hiilipitoisia. Saavuttaakseen tavoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen 55 prosentin vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä, Euroopan komission mukaan energiasektorilla tarvitaan pelkästään noin 350 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain.
Asiantuntijoiden mukaan EU:ssa tavoitteen nettönollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä vuosittaiset kokonaisinvestoinnit vuosina 2021–2050 ovat arviolta noin biljoona euroa.