Euroopan unioni tekee liian vähän ilmansaasteiden ja maaperän pilaantumisen lopettamiseksi. Talouden siirtyminen nettollisiin nollapäästöihin vaatii paitsi runsaasti julkisia tukia, myös merkittäviä yksityisiä investointeja.
EU ei tee tarpeeksi varmistaakseen, että riittävästi rahoitusta ohjataan kestävään toimintaan, toteaa Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ERK). Tarkastajat kritisoivat puutteita toimissa, joilla käsitellään saastumisen seurauksia.
"EU:n toimilla kestävän rahoituksen alalla tulee olla täysi vaikutus vasta, kun otetaan käyttöön lisätoimia ympäristö- ja sosiaalisten kustannusten hinnoittelemiseksi ei-kestävien toimien osalta", kertoo Eva Lindström, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, joka vastaa raportista.
"Ei-kestävä liiketoiminta on edelleen liian kannattavaa. Komissio on tehnyt paljon tämän kestämättömyyden läpinäkyvyyden lisäämiseksi, mutta tämä taustalla oleva ongelma on edelleen ratkaistava."
Merkittävin syy on se, että ympäristön saastumisen korjauskustannuksia ei riittävästi sisällytetä tuotteiden hintoihin. Monet talouden alat ovat yhä hiilipitoisia.
Euroopan komission mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 55 % vuoteen 2030 mennessä energiantuotantojärjestelmässä tarvitaan noin 350 miljardin euron lisävuosittainen investointi.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että siirtyminen netto nollapäästöihin vaatii noin biljoonan euron vuosittaiset investoinnit. EU:n budjeteissa on tähän mennessä varattu yli 200 miljardia euroa vuodessa. Tämä osoittaa kuinka suuri investointikuilu on ja osoittaa, ettei pelkkä julkinen rahoitus riitä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.