Euroopan komissio ajaa uusia sääntöjä uusien jäsenmaiden hyväksymiselle. Näiden mukaan kuuden Balkanin maan tulisi täyttää tiukemmat kriteerit. Käynnissä olevat neuvottelut voidaan myös keskeyttää tai jopa peruuttaa. Nykyisillä 27 EU-maalla on tästä entistä suurempi sananvalta.
Tällä uudella prosessisäännöillä Euroopan komissio toivoo voivansa poistaa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin vastustusta. Hän katsoo, että Euroopan unioni on ensin perusteellisesti muutettava ja uudistettava, ennen kuin uusia jäseniä voidaan hyväksyä. Toiset EU:n hallitusten johtajat puolestaan katsovat, että nämä kaksi prosessia voivat tapahtua samanaikaisesti.
Kaksi vuosikymmentä sitten Balkanin maat saivat näyn Euroopan jäsenyydestä. Kroatia on toistaiseksi ainoa hyväksytty. Muiden maiden liittyminen on ollut lokakuusta lähtien vakavassa umpikujassa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron käytti veto-oikeuttaan Pohjois-Makedonian ja Albanian liittymistä koskevissa neuvotteluissa. Alankomaat ja Tanska puolustavat näiden kahden asian eriyttämistä. Erityisesti he vastustivat neuvottelujen aloittamista Albanian kanssa, jonka he katsovat edelleen korruptoituneeksi.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toivoo kääntävänsä tilanteen uudella neuvottelumenetelmällä, uudella yrityksellä saada Pohjois-Makedonia ja Albania neuvottelupöytään sekä taloudellisella tukiohjelmalla koko alueelle. Toukokuussa Zagrebissa on suunniteltu uutta huippukokousta Balkanin maiden kanssa.
Eurokritikot katsovat, että uudet säännöt johtavat Balkanin maiden hyväksymisen entistä pidempään viivästymiseen. Mahdollisesti odotetaan ensin tämän vuoden lopulla käynnistyvän ja ensi vuoden lopussa päättyvän kahden vuoden EU-tulevaisuuskonferenssin tuloksia. EU-johtajat haluavat hyödyntää konferenssia nykyaikaistamaan nykyisiä menettelyjä, päätöksiä ja budjetteja, toive jonka myös Ranskan presidentti Macron on useaan otteeseen todennut.
Unkarilainen laajentumisesta vastaava EU-komissaari Oliver Varhelyi tekee oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta keskustelujen alun ja lopun pisteen. Tämä teema käsitellään neuvotteluissa ensimmäisenä. Ilman sopimusta ei puhuta Euroopan sääntöjen mukauttamisesta. Jos ehdokasmaa jälleen heikentää oikeussääntöjään, neuvottelut voidaan keskeyttää tai lopettaa. Myös taloudellista tukea näille maille voidaan vähentää.
Euroopan komissio toivoo saavansa maaliskuun säännöllisessä EU-huippukokouksessa vihreää valoa neuvotteluille Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Ranskan hallinnossa reagoitiin eilen varovaisen myönteisesti uuteen menetelmään, vaikka se ei tarkoita, että Pariisi jo toivottaisi Pohjois-Makedonian ja Albanian tervetulleiksi. Alankomaat korostaa, että “jokainen maa arvioidaan omien ansioidensa perusteella”. Haag muistuttaa, että Albanialla on vielä paljon työtä järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota vastaan.