Euroopan parlamentti uhkaa estää EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 hyväksymisen, ja samalla myös miljardeista euroista koostuvan koronan elvytysrahaston. Monivuotinen rahoituskehys (1 074 miljardia euroa) ja koronan elvytysrahasto (750 miljardia) muodostavat keskeisen osan sarjasta taloudellisia päätöksiä, jotka on tarkoitus tehdä tämän kuun aikana.
Euroopan parlamentti on nyt törmäyskurssilla 27 EU-maan hallitusten johtajien ja Euroopan komission kanssa, jotka olivat aiemmin heinäkuussa kahdessa Euroopan huippukokouksessa päässeet sopimukseen. Myös vihreän kehityksen sopimuksen ja yhteisen maatalouspolitiikan budjettit saattavat nyt joutua uudelleen kyseenalaisiksi.
Euroopan parlamentti haluaa vähintään 113 miljardia euroa lisää monivuotiseen rahoituskehykseen (2021–2027), summa, joka suurimmalle osalle jäsenmaista (mukaan lukien Alankomaat) on pois suljettu. Saksa tarjoaa nyt lisäystä 9 miljardia euroa ja kutsuu sitä ”luovaksi ratkaisuksi”.
EU:n puheenjohtajamaa Saksa on nostanut torstaina painetta Euroopan parlamentille saadakseen sen nopeasti hyväksymään hallitusten heinäkuussa sopimat budjetit. Jos parlamentti jatkaa vastarintaa, koronan miljardit ovat vaarassa, varoittaa Saksan EU-suurlähettiläs.
Tämä keskiviikkona lähetetty kirje on siten uusi askel kärjistyneessä konfliktissa parlamentin ja EU-maiden välillä. Parlamentaarikot eivät keskiviikkoiltapäivänä antaneet periksi piilotetuille saksalaisille uhkauksille. Nyt esille tuodut lisäkysymykset ”asettavat koko rakentelman vaaraan”, suurlähettiläs totesi kirjeessään.
Euroopan unionin ”omien varojen” (lue: verot ja maksut) käyttöönotto nähdään laajalti läpimurtona. Euroopan sopimuksen mukaan EU:n tulot ovat tähän asti olleet EU-maiden hallitusten (lue: valtionpäämiesten) vastuulla.
Missä Saksa erityisesti painaa jarrua, on parlamentin vaatimus oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen asettamisesta EU-tukien maksamisen ehdoksi. Europarlamentaarikot haluavat tällä pakottaa esimerkiksi Puolan ja Unkarin (sekä Tšekin ja Kroatian) lopettamaan oikeusvaltion heikentämisen.
Tässä heitä tukevat Alankomaat, Suomi, Tanska ja Ruotsi, mutta muiden hallitusten johtajat ja ministerit eivät (vielä?) uskalla asettaa rangaistuksia ja pakotteita jääräpäisille maille.
Oikeusvaltion heikentäminen – kuten Unkarin järjestelmällisesti tekemä – ei voi olla EU:ssa ilman seurauksia. ”EU ei saa antaa Orbánin ja kumppaneiden höynäyttää itseään”, toteaa Suomen delegaation johtaja Agnes Jongerius. Kunnioitus oikeusvaltiota kohtaan on tehtävä edellytykseksi elvytysrahastojen ja monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) jakamisessa.
Tällä hetkellä parlamentti sanoo, ettei se hyväksy miljardirahastoja tässä tapauksessa, minkä vuoksi ne eivät tule käyttöön 1. tammikuuta. Saksan suurlähettilään mukaan ”Eurooppa odottaa sopimusta”, joka on ”välttämätön kansalaisillemme, yrityksillemme, tutkijoillemme ja alueillemme”. Tällaisen sopimuksen tulisi olla valmis ensi viikolla, jotta se voidaan hyväksyä uudessa valtionpäämiesten huippukokouksessa.