Euroopan unionille tulisi antaa enemmän valtuuksia ja sen tulisi olla tehokkaampi. Lisäksi EU:n poliitikoille tulisi antaa enemmän valtaa, ja joidenkin EU-maiden veto-oikeus pitäisi poistaa. Siksi joidenkin Euroopan sopimusten uudistaminen on välttämätöntä, katsoo Euroopan parlamentti.
Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina ei-sitovan päätöslauselman, jossa jäsenvaltioita kehotetaan ryhtymään toimeen näiden uudistusten eteen ja koolle kutsumaan konferenssi. Europarlamentaarikot haluavat päästä eroon hallitusten vetäjien veto-oikeudesta esimerkiksi pakotteita ja hätätilanteita koskevissa asioissa. Tällä hetkellä kaikkien EU-maiden on oltava asiasta yksimielisiä – yksimielisyysvaatimus on voimassa.
Ei ainoastaan ministereiden ja EU-maiden päätöksentekoprosessissa, vaan myös Euroopan parlamentissa on muutoksia tehtävä. Parlamentaarikot haluavat esimerkiksi itse voida tehdä lakialoitteita, muuttaa niitä tai peruuttaa niitä. Tällä heille annetaan enemmän valtaa ja heistä tulee osa lainsäädäntöprosessia.
Parlamentin päätöslauselma pohjautuu Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin, jossa hallitukset, kansalaiset ja järjestöt ovat laajasti pohtineet Euroopan projektin seuraavia askelia. 23. ja 24. kesäkuuta 27 jäsenvaltion valtion- ja hallitusten päämiehet kokoontuvat. EP:n mukaan EU-huippukokouksessa on tehtävä ratkaisut EU:n uudistamisesta.
Belgialainen europarlamentaarikko Guy Verhofstadt (Open VLD) totesi, että nykyisen yksimielisyyskäytännön vuoksi Venäjää vastaan kohdistuvien pakotteiden sopiminen kesti kolme kuukautta.
On tiedossa, että Ranskan presidentti Macron on aiemmin kannattanut EU:n uudistamista ja haluaa laajentaa unionin tehtäväkenttää erityisesti taloudellisella ja teollisella sektorilla. Hän toivoo ministereille enemmän päätäntävaltaa ja vähemmän EU:n toimielimille.
Maconin tiedetään myös haluavan keskustella uusien jäsenvaltioiden hyväksymisestä vasta sen jälkeen, kun ”EU on saanut oman talonsa järjestykseen.” Tässä kuun lopun EU-huippukokouksessa, jota varjostaa Venäjän sota Ukrainaa vastaan, käsitellään muun muassa Ukrainan, Moldovan ja Georgian jäsenyysprosesseja.
Nämä eivät ole ainoita unioniin haluavia maita. Turkki on ollut ehdokasmaa jo 23 vuotta, kuten myös Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Albania. Lisäksi Kosovolla ja Bosnia-Hertsegovinalla on ehdokasmaisema, mutta ne ovat vielä kauempana jäsenyydestä.