Oikeusjutun olivat nostaneet ympäristöaktivistit ja ekologiset järjestöt. Maatalouskäytännöissä käytettyjen lannoitteiden ja kemikaalien runsas käyttö johtaa pohja- ja pintavesien nitraattitasojen nousuun, totesi myös hallinnollinen tuomari.
Levien nopea kasvu ojissa ja joissa ei aiheuta vain ekologisia vaikutuksia, vaan sillä on myös taloudellisia seurauksia kalastukselle ja turismille. Runsas leväesiintymä vähentää veden happipitoisuutta, mikä vahingoittaa vesiekosysteemejä ja uhkaa kalakantoja. Lisäksi sillä on vaikutusta rannikkoalueiden vetovoimaan turisteille, mainittiin päätöksessä.
Ympäristöjärjestö Eaux et Rivières de Bretagne kuvasi päätöstä tärkeäksi signaaliksi. Järjestö totesi, että Ranskan valtio on jo yli kymmenen vuoden ajan turhaan yrittänyt vähentää nitraattisaastetta vapaaehtoistoimin. Heidän mukaansa nykyinen lähestymistapa ei riitä. Ympäristöaktivistit kertovat, että vastaavia tuomioita on annettu vuosina 2009, 2012 ja 2021.
Vastauksena tuomioon Bretagnen maakunnan hallinto ilmoitti ymmärtävänsä ongelman kiireellisyyden ja olevan päättäväinen toimimaan. On vielä epäselvää, mitä tarkkoja toimenpiteitä maakunta aikoo toteuttaa.
Alueellinen oikeusjuttu vaikuttaa myös laajemmin koko Ranskan ja muiden EU-maiden tilanteeseen, jotka kamppailevat vastaavien ympäristöongelmien kanssa. Oikeusjuttu osoittaa, että paine kansalaisryhmiltä ja itse EU:lta tiukkojen ympäristömääräysten noudattamiseen kasvaa jatkuvasti.
Euroopan direktiivit velvoittavat EU-maita ryhtymään toimiin nitraattisaasteen vähentämiseksi, esimerkiksi vähentämällä maatalouden kemikaalien käyttöä ja lannan levitystä.
Maat, kuten Alankomaat, Saksa ja Irlanti, ovat saaneet viime vuoden aikana EU-sanktioita näiden säädösten noudattamatta jättämisestä. Ranskaa on myös Euroopan komissio kehoittanut valvomaan ympäristölakien noudattamista tiukemmin.