Itävalta on viimeisen neljän vuoden aikana tunnettu melko ‘rauhallisesta’ hallituksesta, jota ovat muodostaneet Itävallan kansanpuolue (ÖVP) ja Vihreät. Kuitenkin viime kuukausina nämä kaksi hallituskumppania ovat riidelleet muun muassa (eurooppalaisesta) Luonnon elvyttämistä koskevasta laista, Maaperäsuojelulaista ja EU:n säännöksistä, jotka liittyvät ilmassa ja vedessä olevan laadun parantamiseen.
Aikaisemmilla kausilla ÖVP on tehnyt hallitussopimuksia oikeistolaisen ÖFP:n ja vasemmistolaisen SPÖ:n kanssa, mutta nämä yhteistyöt ovat keskeytyneet poliittisten erimielisyyksien vuoksi. Nykyinen hallituspohja kesti suurimmaksi osaksi, mutta kaatui kuitenkin silloin, kun uudet vaalit oli jo julistettu.
Viime aikoina syntyneet jännitteet ovat johtaneet siihen, että äänestäjien keskuudessa kysytään, jatkaako ÖVP jälleen yhteistyötä Vihreiden kanssa vai palaaanko FPÖ:n tai SPÖ:n kanssa muodostettuun hallitukseen.
Ilmastonmuutos ja kestävyys ovat teemoja, joita erityisesti Vihreät ovat nostaneet esiin. Muut puolueet, kuten ÖVP, suhtautuvat varovaisemmin radikaaleihin uudistuksiin lyhyellä aikavälillä. He varoittavat, että liian tiukat ilmastotoimet voivat vaarantaa maataloussektorin taloudellisen vakauden.
Yksi keskustelluimmista aiheista on torjunta-aineiden käyttö maataloudessa. Vihreät kannattavat voimakasta torjunta-aineiden käytön vähentämistä. ÖVP (Itävallan kansanpuolue), joka on perinteisesti ollut maatalousalan vahva liittolainen, vaatii varovaisuutta tällaisten toimien toteuttamisessa.
ÖVP korostaa maatalousperheiden vakauden ja ennakoitavan politiikan merkitystä. Liittokansleri Karl Nehammerin mukaan maanviljelijöiden on saatava poliittista tukea ilmastonmuutoksen ja globalisaation haasteiden kohtaamiseksi.
Tähän lähestymistapaan kohdistuu kritiikkiä vaihtoehtoiselta 'maatalous'puolueelta MFG:ltä (Menschen-Freiheit-Grundrechte). MFG, jonka kannattajina on usein luomuviljelijöitä, syyttää ÖVP:tä “asiakaspolitiikasta”. MFG:n mukaan ÖVP suojelee ennen kaikkea suurten maatalouskonsernien etuja, kun taas pienemmät maatalousperheet joutuvat yhä kovemman paineen alle.
Euroopan unionin rooli on toinen kuuma peruna vaalikampanjoissa. Itävaltalaiset puolueet ovat jakautuneita siinä, miten suhtautua Brysselin vaikutukseen kansallisessa maatalouspolitiikassa. MFG vastustaa selvästi EU:n puuttumista ja kutsuu nykyistä EU:n maatalouspolitiikkaa “diktaatiksi”. Puolueen mukaan itävaltalaisten maanviljelijöiden pitäisi olla vähemmän riippuvaisia eurooppalaisista tukista ja säännöksistä ja saada enemmän vapautta toimia itsenäisesti.
ÖVP, Vihreät ja SPÖ sen sijaan näkevät tiiviissä yhteistyössä EU:n kanssa olevan etuja. He toteavat, että Itävalta jäsenvaltio EU:ssa hyötyy pääsystä eurooppalaiseen markkinaan ja että vahva asema EU:ssa on välttämätön suojellakseen itävaltalaisia tuotteita ja säilyttääkseen vientimahdollisuudet.