Euroopan ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell on kutsunut Iranin ulkoministeri Javad Zarifin Brysseliin. Ei ole vielä tiedossa, tarttuuko Iran kutsuun ja milloin. Tarkoituksena on lieventää Lähi-idän tilannetta Yhdysvaltojen Irakissa suorittaman iranilaisen kenraali Qassem Soleimanin tappavan hyökkäyksen jälkeen.
Belgian pääkaupungissa pääsihteeri Jens Stoltenberg on kutsunut Naton neuvoston jäsenet kiireelliseen kokoukseen, joka on tarkoitus pitää tänään. Sunnuntaille suunniteltu Israelin turvallisuusministeriön kokous mahdollisten iranilaisen kenraali Qassem Soleimanin murhan seurauksista Yhdysvaltain armeijan toimesta on siirretty maanantaiksi. Asiasta kertovat Israelin mediat.
Kokouksen kerrotaan keskittyvän siihen, miten Israel voi valmistautua mahdollisiin Iranin kostotoimiin israelilaisia kohteita vastaan. Israel on ollut kohonneessa valmiustilassa Yhdysvaltojen Bagdadin hyökkäyksen jälkeen.
Promotion
Iran ilmoitti sunnuntaina, ettei se enää tunne sitoutuvansa vuoden 2015 kansainväliseen ydinsopimukseen. Tämä päätös voi tarkoittaa, että Teheran jatkaa ydinohjelmaansa ilman rajoituksia ja myös uraanin rikastamista edelleen.
EU-komissaari Borrell julkisti kutsunsa Iranille päivää sen jälkeen, kun hän oli keskustellut Zarifin kanssa puhelimitse. Puhelussa korkea edustaja korosti ’kriisien lieventämisen merkitystä, pidättyväisyyttä ja lisäeskaloinnin välttämistä’.
Borrell sanoi myös, että hän on painostanut Zarifia säilyttämään historiallisen ydinsopimuksen (YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten ja Saksan kanssa) vuodelta 2015. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump irtisanoi tuon sopimuksen yksipuolisesti toukokuussa 2018 ja asetti Iranille pakotteita. Hän uhkaa myös pakotteilla (eurooppalaisia) yrityksiä vastaan, jotka eivät liity Yhdysvaltain boikottiin.
Viime vuoden Yhdysvaltojen ja Iranin kiristyneiden jännitteiden aikana Teheranin hallinto pohti jo osittaista vetäytymistä Wienin kansainvälisestä ydinsopimuksesta. Yhdysvallat irtisanoi sopimuksen yksipuolisesti runsas puolitoista vuotta sitten ja asetti Iranille taloudellisia pakotteita.
Näistä toimista huolimatta islamilainen tasavalta piti sopimusta vielä jonkin aikaa voimassa, samalla kun eurooppalaiset allekirjoittajat yrittivät noudattaa sopimuksen kaupallisia ehtoja Yhdysvaltojen vastapakotteista huolimatta. Viime vuonna Teheran kuitenkin alkoi rikkoa sopimuksen ehtoja rikastamalla uraania korkeampiin pitoisuuksiin kuin sallittua, mikä vie ydinaseiden valmistusta lähemmäs.