EU-maiden määrä, jotka eivät halua nostaa EU:n monivuotista budjettia vuosille 2021–2027, kasvaa. Ruotsi, Itävalta ja Tanska liittyvät mukaan Alankomaiden ja Saksan vastustukseen lisäyksen suhteen. Tämä uhkaa aiheuttaa Euroopan päätöksenteossa ristiriidan EU:n hallitusten, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin välillä.
Nämä viisi maata eivät halua käyttää yhteisestä eurooppalaisesta tulosta enempää kuin yhden prosentin tulevan seitsemän vuoden aikana, kuten kävi ilmi Luxemburgissa, missä EU:n valtiovarainministerit kokoontuivat kahdeksi päiväksi. Euroopan komission mukaan monivuotista budjettikehystä tulisi nostaa 1,11 prosenttiin, ja Euroopan parlamentti katsoo, että jopa 1,3 prosenttia on tarpeen.
Itävallan ministeri Eduard Müllerin mukaan EU ei voi sivuuttaa tätä ”viiden nettomaksajan koalitioita”. ”Kun britit lähtevät EU:sta, rahoitamme 40 prosenttia eurooppalaisesta taloudesta. Tähän tilanteeseen on suhtautuminen vakavasti.” Komissio ja Euroopan parlamentti katsovat, että kun tehtäviä ja työtä on enemmän (ilmastopolitiikka, ympäristö!), tarvitaan myös suurempi budjetti.
Alankomaiden ministeri Wopke Hoekstra totesi, että yhden prosentin osuus yhteenlasketuista talouksista on ”enemmän kuin riittävä”. Samalla monivuotinen rahoituskehys (mfk) tarvitsee kiireellistä nykyaikaistamista, hän sanoi. ”Aloitetaan 2000-luvulta, teemoilla kuten innovaatio, ilmastonmuutos ja rajavalvonta.”
EU-komissaari Günther Oettinger (budjetti) varoitti Brysselissä keskiviikkona, että budjetin on kasvanut, jotta jäsenvaltioiden kaikki toiveet voidaan täyttää. EU:n jäsenmaiden on saavutettava yksimielisyys mfk:sta.
EU-maiden pääministerien ja presidenttien on otettava kanta mahdolliseen budjetin korotukseen niiden kokouksessa 17.–18. lokakuuta. Tämän kokouksen esityslistalla on myös mahdollinen Britannian ero EU:sta sekä uuden ranskalaisehdokkaan nimitys Euroopan komissioon.